Tuntemuksia tähän väliin, kun on 12h edellisestä savukkeesta.
Rauhaton olo, mutta kuitenkaan ei mahdottomasti kaipaa savua. Mielessä tottakai.
Käyn pihalla aina silloin tällöin ihmettelemässä kaunista syyspäivää, mutta ilman savua.
Minä olen itseasiassa kerran jo “lopettanut” ja olin kolme vuotta ilman, mutta sitten kävi lipsahdus ajatuksella “ei kai yhdestä haittaa ole”. No, on siitä ollut sellainen neljän vuoden haitta.
3, 3, 3. Tuosta pitää lähteä liikkeelle taas. Ensiksi kolme päivää, sitten kolme viikkoa ja lopulta kolme vuotta. Nyt tiedän jo sen, että tupakoitsija on aina tupakoitsija. Minä en ole niitä kavereita, ketkä voi vähän hönössä savutella.
Pahoittelen jo nyt, jos/kun tulen jaarittelemaan tähän ketjuun ajatuksia.
Nyt on kuitenkin vakaa tarkoitus taas katkaista tämä hölmöys. Ensimmäinen todella tiukka paikka on huomenna sanoa töissä ns. vakkari savutuskaverille, että en lähde savuille.
Ai niin. Ei mitään apuja, vaan ainoastaan mielenlujuudella mennään.