Sanonta “tupakkamies on aina tupakkamies” lienee totta.
Sama pätee alkoholisteihin. Pysyäkseen irti, tulee olla ehdoton nollatoleranssi. Eikä riippuvuudesta koskaan pääse 100% irti. Enkä tarkoita fyysistä riippuvuutta.
Tupakkamiehellä tarkoitan siis ainakin 15-30 vuotta tupakoinutta.
Itse asiassa tutkimukset (toki niistä nyt voi keskustella aina) ovat kovin yksiselitteisiä siinä, että tupakointia ei tarvitse harrastaa kovinkaan kauaa, jotta aivoihin on syntynyt pysyvä mekanismi nikotiinin avustuksella. Alkuun nikotiini vapauttaa tupakoijan aivoissa mielihyvää, mutta myöhemmin hän pyrkii estämään epämiellyttävän tunteen syntymisen lisänikotiinilla ja kierre on valmis. Tähän ei käsittääkseni tarvita vuosien polttelua vaan säännöllinen tupakointi muuttuu nopeasti tähän muotoon.
Itse poltin aika isoja määriä ja kaiken kaikkiaan n. 11 vuotta - kaikki lopetukset, kun otetaan pois niin voi olla, että lopulta aika lailla tasan 10v. Määrät vaihtelivat aika paljon: toisinaan meni paljon ja toisinaan vähän, mutta erityisesti viimeiset pari vuotta huomasin, että määrät alkoivat tasaisesti nousta ja päivässä meni jo todella monta tupakkaa. Noh - eipä siinä! 
Joka tapauksessa ainakin omalla kohdallani tiedän, että ei minun tarvitse testailla sietokykyäni, paras ja varmin on se nollatoleranssi. Kun sitä sietokykyä testailee niin nopeasti sitä myös palaa vanhaan.
Ja tosiaan en minä ainakaan usko, että päästäni koskaan katoaisi täysin tuo “nyt voisi polttaa yhden tupakan” ja havahdun siihen, että en muuten poltakaan enää. Asia unohtuu, mutta se mielen mekanismi ei oo kadonnut mihinkään. Onneksi hetket on lyhyitä!
Hyviä pointteja. Itse en ole asiaa tarkemmin tutkinut, en ole tuota melkein välitöntä pysyvää vaikutusta tiennytkään, mielenkiintosta!
Tuo oma käsitykseni perustuu lähinnä ystävien tupakointiin ja siihen liittyviin lopettamisyrityksiin ja ongelmiin.
Joka tapauksessa on tuo tupakkabisnes yksi ihmiskunnan suurimmista kusetuksista. Ei tulla koskaan saamaan teollisuutta nurin, niin paljon on rahaa bisneksessä.
Ihmisiä tosin voidaan saada järkiinsä ja lopettamaan. Se on ainut reitti saada tuo bisnes loppuun. Käsitykseni mukaan tupakointi on kokoajan vähenemään päin onneksi…
Minua auttoi lopettamaan ajatus siitä, että lopulta se on vähän liiankin usein niin, että sen tekee itse itselleen. Eihän kukaan minua pakota sytyttämään, kyllä sen sytyttää aina ihan itse. Tavallaan jokainen voisi olla tupakoija - halutessaan - mutta suurin osa jättää sytyttämättä. Se on jotenkin lohdullinen ja avulias ajatus lopetuksessa, että en ajattele “minun täytyy olla polttamatta” vaan ennemminkin “minun ei tarvitse polttaa.”
Tupakointi Suomessa on kyllä ymmärtääkseni laskussa, mutta ei se tupakkateollisuutta riitä tappamaan. Maailmassa tupakointi on voimakkaassa kasvussa, kiitos kolmannen maailman. Tupakan saatavuus paranee ja tietoa ei ole juuri tarjolla.
Isäni lopetti tupakoinnin kuin seinään ehkä viisi vuotta sitten luettuaan paljon hehkutetun Allen Carrin Stumppaa tähän! -kirjan. Moni muukin tuttu on kertonut, että kyseisen kirjan luettuaan he pääsivät tupakasta lopullisesti eroon. Itse en polta enkä ole kirjaa lukenut tai tiedä sen menetelmistä, joten en osaa ottaa asiaan sen enempää kantaa.
Itse aikoinaan luin ko kirjan, mutta minuun se ei vaikuttanut millään tavalla. Mielestäni kirja oli liian “satukirjamainen”, puhuttiin nikotiinihirviöistä jne.
Olen silti kuullut, että monille tuosta on ollut apua. Edelleen olen sitä mieltä, että tupakoinnin lopettaminen lähtee tupakoitsijasta itsestään, eikä “mikään” ulkoinen paine tai asia lopeta tupakointia.
Tämä ei lopettamiseen liity, pikemminkin päinvastoin. Tänään tuli somessa vastaan juttu missä kerrottiin hintojen korotuksesta jne, mutta jutun kommenttikentästä bongasin kun joku mainosti Break -merkkistä pikkusikaria, cigarillosia, jota myydään ilmeisesti vaan Ärrillä. 17 kappaleen aski maksoi 2,75 euroa, ja ajaa kyllä saman asian kuin nuo normitupakat. Olin käsityksessä, että olisivat samaa hintaluokkaa, mutta eipä näköjään. Ero lienee vaan se että tuote on paperin sijaan kääritty tupakanlehteen, ja heti näkyy hinnassa melkein 4 euron verokevennyksenä.
Ettei unohtuisi… vieläkö on lakko pitänyt? Tai mikä lakko, eikös kyse ollut lopettamisesta. Itsellä on kohta kolme vuotta viimeisestä savukkeesta ja tällä kertaa kestää, en ole uskaltanut enää “polttaa vain yhtä” kännissäkään. Minullakin oli useita pitkiäkin taukoja tupakoinnista ja aina lopettaminen vaan oli yhtä vaikeaa.
Joka tapauksessa: Iso kannustava peukku sinne, olet hyvällä asialla!
Tuntemuksia tähän väliin, kun on 12h edellisestä savukkeesta.
Rauhaton olo, mutta kuitenkaan ei mahdottomasti kaipaa savua. Mielessä tottakai.
Käyn pihalla aina silloin tällöin ihmettelemässä kaunista syyspäivää, mutta ilman savua.
Minä olen itseasiassa kerran jo “lopettanut” ja olin kolme vuotta ilman, mutta sitten kävi lipsahdus ajatuksella “ei kai yhdestä haittaa ole”. No, on siitä ollut sellainen neljän vuoden haitta.
3, 3, 3. Tuosta pitää lähteä liikkeelle taas. Ensiksi kolme päivää, sitten kolme viikkoa ja lopulta kolme vuotta. Nyt tiedän jo sen, että tupakoitsija on aina tupakoitsija. Minä en ole niitä kavereita, ketkä voi vähän hönössä savutella.
Pahoittelen jo nyt, jos/kun tulen jaarittelemaan tähän ketjuun ajatuksia.
Nyt on kuitenkin vakaa tarkoitus taas katkaista tämä hölmöys. Ensimmäinen todella tiukka paikka on huomenna sanoa töissä ns. vakkari savutuskaverille, että en lähde savuille.
Ai niin. Ei mitään apuja, vaan ainoastaan mielenlujuudella mennään.
Tästä selviydyin mainiosti. Jännä oli ihmisen reagointi, kun sanoin, että koitan olla nyt ilman enkä lähde mukaan savuille. Hänelle tuli vähän sellainen epäuskoinen fiilis, että “oikeastiko”.
Sitten tuli uusi tiukka paikka eteen, kun asiakas pyysi lähtemään savuille. Sanoin, että koitan olla nyt ilman. Asiakas pyysi minut kuitenkin seuraksi ja tuohon suostuin. Tästäkin selvisin kohtuullisen kivuttomasti.
Keskittyminen työn tekoon on vähän niin ja näin ollut tänään, mutta yleisessä fiiliksessä huomaa heti parantumista. Aamulla ei väsyttänyt niin paljoa.
Kiukulla vain nyt eteenpäin kohti uusia haasteita.
Tsemiä vaan jatkoon! Onhan toi tupakointi nyt kuitenkin aivan älyttömän typerää touhua. Ite käytin nuuskaa melkein 10v ja nyt ollut 5-6v ilman eikä mieli tee enää edes koittaa. Itsellä käyttäminen loppui viimeiseen purkkiin, jolloin päätin että nyt loppu. Kyse on vaan tahdonvoimasta niin kuin jo edellisessä viestissä sanoitkin. Kuitenkin se on se tapa mikä koukuttaa eniten ja vaikeimmat hetket on varmasti aamukahvin ja ruokailuiden jälkeen. Oli ainakin itsellä. Ei muuta kun vahvaa selkärankaa 
Nyt on pikku hiljaa tapettu tuo ensimmäinen kolmonen. Eilen illalla oli tiukkaa ja tuli vähän naposteltua kaikkea jääkaapista.
Kuittaisin sen napostelu tänään juoksemalla 7km lenkin.
Voi olla ja hyvin todennäköisestikin kuvittelen, mutta menipä helpolla tuo lenkki. Ja vauhtiakin oli normaalia enemmän.
Levottomuutta on vielä, mutta ei niin paha kuin eilen.
Seuraava tähtäin kokonaiseen viikkoon ja siitä tähtäin seuraavaan kolmoseen.
Tsemppiä lopettamiseen. Mulla vähän reilu puoli vuotta ilman tupakkaa takana. Enää ei oo tupakkaa tehnyt mieli, mutta nuuskasta en vielä ole luopunut. Jotain paheita kuitenkin pitää olla…
Olen tullut siihen tulokseen, että mikään nikotiini ei ole minua varten.
Aloitin aikanaan yllätys yllätys, nuuskalla. Sitten siirryin tupakkaan, koska oli helpompaa hankkia. Tuosta, kun aloitin tupakan polton on nyt noin 15 vuotta. Välissä olin tosiaan kolme vuotta ilman ja nyt taas polttanut neljä vuotta. Uudelleen aloittaminen lähti paikasta mitä pidän edelleen yhtenä upeimmista missä olen ollut ja kaveri tarjosi pikkusikarin.
Nyt tiedän, että minun ei kannata nikotiinin kanssa lähteä leikkimään. Jos ja toivottavasti joskus pääsen taas tuohon samaan paikkaan, niin otan mieluummin äärimmäisen ison hiukan jaloviinasta. Se ei aiheuta minulle samaa riippuvuutta kuin nikotiini. En edes tykkää jaloviinasta.
Samat fiilikset nikotiinista. Joskus kun lopetan nuuskan käytön, niin en enää meinaa aloittaa. Tupakoinnin lopetin pari kolme kertaa ja välillä olin melkein kolme vuotta ilman tupakkaa tai nuuskaa.
Tupakan polton lopettamiseen isoin syy oli lapset. Ne alkoi tulla siihen ikään, että olis jo osannut kysyä ja oppia asioita. Toisaalta, en halunnut olla tupakan hajuisena lasten lähellä jne.
Nuuska on sillain kiva, ettei tule hajuhaittoja ja täysin huomaamaton jos ei kovin monta limppua laita yläpeltiin. Nuuskan vaarallisuudestakaan ei toistaiseksi ole kovin pitävää näyttöä…
Nyt on tiukkaa. Tämä on se hetki mikä nyt pitää kiukutella läpi.
Nyt voimia. Olen henkisenä tukena, neljättä päivää polttamatta.
Purkkaa menee…
