Vapaa-aika ja harrastukset


#162

Itsellä menee nykyään rastit noin 9-10 min/km, toki haastavassa maastossa ja huonolla suunnistuksella menee tuonne 11-12 min/km.

Polkumaastossa jo päässyt alle yhdeksään. Tuo on se mitä olen mitannut ja tuosta ole saanut itselleni hyvää vertailua.

Muistaakseni täällä oli vielä joku muukin suunnistaja joukoissa, joten neljä veljestä puuttuisi Jukolasta. :slight_smile:


(hape77) #163

Niin oli. Eli 4 vielä.
Sykkeiden pitäminen riittävän alhaalla suunnistaessa on todella kiusallista. Alkumatkassa onnistuu mutta sitten pikkuhiljaa tahtoo askel kiihtyä kun tuntuu niin hyvältä ja kohta pulssi sykkiikin jo yli 170.
Peruskuntoa pitäisi meidän makkarapurijoiden hakea juurikin noilla ~140 sykkeillä. Oikeat urheilijat tosin jollain muilla sykkeillä…


#164

Nyt on tuota uutta juoksukelloa + sykemittaria tullut vähän testailua. Laite siis Suunto Ambit 3 Sport + HR.
Koukuttavaa hommaa ainakin näin alkuun. Hyvin tuntuu kello synkkaavaa puhelimen kanssa ja puhelimen appiin saa hyvää tietoa tekemisistä + tarkat kartat missä on menty.
Tänään juoksin 6,5 km matolla ja siitäkin tuli hyvät tiedot. En mennyt tasaisella vauhdilla enkä vain tasamaata, vaan välillä ylämäkeä ja vauhtia vaihdellen.
Syke kävi korkeimmillaan lukemassa 182 ja keskiarvolla 159. Keskivauhti 6,4 min/km eli ei mitään mahdotonta tykitystä, vaan alussa ja lopussa ihan kävelyä myös.

Kiva lähteä tästä seuraamaan tilannetta, varsinkin nyt, kun tuo tupakan poltto on jäänyt. Ei edes tee tiukkaa olla ilman.

Oluen juonnista en luovu.


#165

Nyt minä sitten lisäsin omiin vapaa-ajan ongelmiin sen pinigiksen. Olen päättänyt käydä kaksi kertaa viikossa pelaamassa. Tänään tilasin itelle satasen mailan :D.
Butterfly Timo Boll allraound runko ja siihen Butterfly Sriver 1,9 mm puolioffensiiviset kumit. Silläkö lämmää, niin paska alakaa haiseen :smiley:


(aka Henkke) #166

Sytyn tohon välineurheiluun. Itsellä kokemusta tältä syksyltä sulkapallon parista. Ensin pikkasen häävimmät (sinioranssit) sisäpelikengät ja sitten vimpan päälle maila ja semmonen kasa sulkia, ettei oo enää lokkeja näkynyt.

Ja peräti kaksi kertaa olen jo ehtinyt pelaamaan…


#167

Tänne sitten patikoimaan ja puita halailemaan.


(「LIVE IS LIFE」) #168

Aivan eri asia. Tuo on minusta sama kuin katsoisi jonkun pelaavan jotain peliä, esim. jääkiekkoa.

Ps. Tälle ei ollut sopivaa ketjua, enkä nyt välittäisi avata ketjua, johon tulee keskustelua 0-2 viestiä. Siksi tänne.


#169

Tuli tänään vedettyä ennen peliä vähän juoksua tuolla metsässä. En edes tiennyt, että minun syke voi nousta niinkin korkealle kuin 197. Luultavasti saisi jopa yli kahteensataan. Laskennallinen maksimisyke pitäisi olla 184. Tuosta 197 sain pudotettua sykkeen n. minuutissa n. 130.

Ei tässä ehkä sitten ollakaan ihan paskassa kunnossa. Tai sitten vain tekeminen rupeaa näkymään.


#170

En tiedä minkä ikäinen olet, mutta jos seniorikiekkoiässä tai vanhempi, niin hurja lukema. Yleensä maksimit jossain 180 päällä ikämiehillä.


#171

Sanotaan näin, että Tapparan liigajoukkueessa taitaa olla kaikki minua nuorempia, mutta viime kaudella löytyi vanhempiakin…

Itse olen näiden sykkeiden kanssa vähän amatööri, mutta olen kuitenkin löytänyt itselleni sopivan sykealueen millä jaksaa aika pitkän matkaa jolkotella menemään. Se näyttäisi asettuvan tuohon 168-178 väliin.
Pitäisiköhän ottaa ihan piruuttaan yöksi sykevyö päälle ja katsoa mihin laskeutuu sykkeet yöllä. Eikös se ole niin, että mitä laajempi sykkeiden väli on, niin sen parempi juttu? Vai olenko ihan pihalla?


#172

36, nuori poika. Tuo sykkeen putoaminen 1 min. maksimaalisen rasituksen päättymisestä on tutkimuksissa paljon käytetty ja kuvaa nimenomaan kykyä palautua rasituksesta. Max hapenottokykyä pidetään tärkeimpänä kestävyyskunnon mittarina, mutta palautuminen on lähes yhtä tärkeä, ja sitä kuvataan parhaiten sykkeen palautumisen nopeudella rasituksen jälkeen. Esim. ennenaikaista kuolemaa ennustaa, jos syke laskee 12 bpm tai vähemmän ekan minuutin aikana - joten @Oijennus ei huolta sen suhteen. Kova lukema tuo palautumisesi. Se voi kertoa harjoittelutaustasta tai hyvistä kestävyysominaisukksista - tai epätarkkuudesta mittaustilanteessa :blush:

Varusmiehillä tehdyn tutkailun mukaan heillä syke laski about 195 --> 155-170 vastaavassa ajassa vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan. Mutta nykyajan nuoret miehet, nehän tiedetään, velliperseitä. Jos enemmän kiinnostaa niin Googleen: “Harjoittelun vaikutus palautumiseen maksimaalisesta hapenottokyvyn testistä ja palautumisen yhteys harjoitusvasteeseen” ja esim. sivulle 33-35, joista löytyy melko selkeitä kaavioita sykkeen laskemisesta 1-4 minuutin aikana rasituksen jälkeen. Muutoinkin sykeasiaa tuossa gradussa, tiivistettynä kuinka peruskuntokausi vaikutti mm. palautumiseen maksimirasituksesta erikuntoisilla mokkereilla.


#173

Kiitoksia hyvästä vastauksesta. Täytyy perehtyä itsekin vähän tarkemmin jossain välissä. Sykevöitä ei käytetty silloin, kun itse aktiivisesti pelailin, joten siksi vähän uusi ja ihmeellinen asia minulle.

Käytössä on siis Suunnon Ambit ja siihen erillinen sykevyö. Käsittääkseni on ihan hyvän laitteen maineessa.

Mittasin myös nyt yöllä ns. unitestin ja alhaisimmillaan syke on ollut 45.


#174

En ole pitkään aikaan miettinyt näitä sykejuttuja, enkä edes tutustunut viime vuosien sykkeenmittauslaitteisiin, joten en osaa sanoa Ambitista mitään. Luotettavastihan ne sykelukemat sieltä antaa, mutta ainakin aiemmin kaikki mittarin antamat kuntoluokitukset ja harjoituksen/levontarpeet olivat hyvin suuntaa-antavia. Kiinnostava apuväline jokatapauksessa jolla voi kohdentaa treenitehon aina tavoitteensa ja kuntonsa mukaisesti.

Mietit sitä sykkeiden välin laajuutta. Eli ilmeisesti maksimi- ja minimisykkeen väliä. Kestävyysharjoittelu nostaa sydämen pumppaustehoa, sitä veren määrää joka yhdellä pumpilla lähtee kiertoon. Käytännössä treenin vaikutuksesta leposyke laskee ja myös saman treenin voi tehdä alhaisemmilla sykkeillä. Sydän tykkää kun ei tarvitse niin reuhtoa. Mutta korkea maksimisyke ei taasen kerro hyvästä kunnosta, vaan on hyvin yksilöllinen enkä tosiaankaan muista tutkimuksia joissa kerrottaisi korkean maksimisykkeen olevan millään tavalla hyödyllinen. Ei hyödytönkään tai huono asia, vaan yksilöllinen tosiaan ja nimenomaan oleellista on, miten nopeasti syke lähtee sieltä maksimeista laskemaan kun lepo alkaa. Ja treenaaminen ei nosta maksimisykettä, mutta iän mukana se laskee…

Jatkanpa vielä kun asia itseänikin kiinnostaa ja hyvä muistutella mieleen. Saatoit ajatella myös sykevälivaihtelua kysymykselläsi. Siis ei minimi- ja maksimisykkeen väliä, vaan kahden peräkkäisen sykkeen ajallista kestoa ja sitä vaihtelua joka sykkeiden kestojen välillä on. Se on tosiaankin sitä parempi, mitä isompi tuo vaihtelu on, koska se kuvaa sitä, kuinka tehokkaasti hermosto säätelee sydämen toimintaa jatkuvasti. Ainakin aiemmin sykemittareiden antama palaute palautumisen tasosta perustui pitkälti sykevälivaihteluun. Jos mittarisi antaa siitä jonkin lukeman, lienee sitäkin ihan kiinnostavaa seurata.

No mutta innostuin vähän liikaa. Pääasia että liikutaan ja keksitään tapoja pitää motivaatiota yllä - mittailu on yksi tapa joka toimii monella :blush:


#175

Tänään vedin tarkoituksella itseni aika piippuun ja n. 7 km tuli juostua metsässä keskisykkeellä 187 ja maksimi oli 200.

Aika loppu oli hetken aikaa, mutta nyt on todella hyvä olo. Viikonloppu on palautumista, lihashuoltoa. Sunnuntaina ehkä sellainen kevyt 4-5km.


#176

Halutessasi rakentaa kestävyyspohjaa, tee pitkiä lenkkejä syketasolla 140 ja alle.
Jonkun ajan päästä huomaat että et saakaan enää nostettua tuota maksimia ihan tappiin, ja huomaat myös että leposyke laskee tuosta mainitsemastasi 45:tä kymmenisen prosenttia.
Tuolla aiemmin kerrot että jaksat juosta ~170 syketasolla pitkään. Kyseessä on oma mukavuusalueesi, mutta pääosa kestävyysharjoittelusta tulee tehdä sen ulkopuolella. Kaikesta harjoittelusta niinkin paljon kuin 90% tuolla 140 ja alle -tasolla.
Tämä siis jos haluat kestävyyttä.
En tiedä kaipaatko edes mitään neuvoja, mutta itse kestävyysjuoksua jonkun verran harrastaneena tykkään tarttua näihin keskusteluihin. :slight_smile:


#177

Tottakai se kiinnostaa, koska oma tausta on ollut kiekon parissa. Sykkeet ylös, sykkeet alas. Vihasin juoksemista.
Nykyään kunto on ilmeisen paska, koska 140 tai alle tarkoittaa minulle kävelyä. Ja tuo harrastus mihin olen innostunut, ei siis ole perinteistä maantiellä juoksemista/liikkumista.


#178

En missään nimessä sanoisi noilla arvoilla että kunto on paska :slight_smile: Ei todellakaan.
Katsastelin tätä peruskestävyyden näkökulmasta, mutta on niitä juoksussa muitakin eli vauhtikestävyys ja maksimikestävyys.
Kun alkaa sitä peruskestävyyttä rakentaa, niin se meneekin yleensä niin että kävelyksi menee jos haluaa pitää sykkeet matalalla. Ja pitkänkin harjoittelun jälkeen vielä ylämäet joutuu kävelemään, jos haluaa pilkuntarkasti mennä oikealla sykealueella.


#179

Onpa jälleen kerran hyvää keskustelua. En tiedä tuonko lisäarvoa, mutta kompataan ainakin:

@Luuseri on täysin oikeassa. Yksittäinen sykearvo ei kerro kunnosta mitään. Ei edes liikunnanaikainen keskiarvo, sillä syke on suoraan verrannollinen oman sydämen kokoon/ kykyyn pumpata verta eteenpäin. Pienempi sydän joutuu sykkimään kovempaa, joka aiheuttaa kovemman sykkeen. Tähän keho on kuitenkin usein jo adaptoitunut ja siksi korkea syke ei kerro sen paremmin hyvästä kuin huonostakaan kunnosta.

Myös luuserin mainitsema max. hapenottokyky on kestävyysliikunnassa todellakin eksaktimpi arvo. Samaten, jos tätä esim. käy omaksi ilokseen kuntotestissä selvittämässä, saa todelliset kynnyssykearvot mm. peruskestävyyteen, maksimikestävyyteen ja myös maksimisykearvon.

Sykemittarista: vaikka lukemat ovat viitteellisiä ja ei tieteellisesti päteviä, antaa epäluotettavakin mittaustapa aina tietoa liikunnan rasituksesta verrattuna edelliseen kertaan. Samalla oppii tuntemaan kehon merkkejä, millä fiiliksellä missä alueissa liikutaan. Siksi suosin itse mittareita. Nappaavatpa ne aika tarkasti ulkoliikunnasta myös korkeuserot, vauhdin jne. joten muutakin dataa omaksi ilokseen saa. Pallopeleistä saa myös tärkeää dataa, köytän esimerkkinä itseäni: olen monesti myynyt itselleni ajatuksen, että pitäisi olla lepo/ kevyt palauttava päivä. Noh, sitten kuitenkin olen lähtenyt “kevyesti höntsäämään”. Mittari kuitenkin on kertonut, että vaikka hauskaa oli ja ei tuntunut pahalta, kevyt oli tästä kaukana. Tämä siis saattaa potkia vastaan sitten, kun huomaa, että kuorma on mennytkin yli.

Sitten vielä geneerisesti harjoittelusta: @Recoil in mainitsemat peruskestävyys on yleistettynä teho- ja kestävyysliikkujankin murheenkryyni ja puuttuva palanen. Tätä tehdään liian vähän. Matalalla sykkeellä pitkään suoritettu liikunta/ puuhastelu/ aktiivisuus on yleensä sellaista, mitä ei mielletä liikunnaksi. Tämän hyödyt kuitenkin ovat merkittävässä roolissa, kun puhutaan muusta harjoittelusta. Mitä paremmassa aerobisessa kunnossa olet, niin kärjistetysti voisi sanoa: sen parempi aineenvaihdunnan tila sinulla on kropassa. Tämä tarkoittaa, että palaudut nopeammin, jaksat harjoitella kovempaa ja olla kinnostuneempi kaikesta. Kuitenkin, tämän tärkeyttä on vaikea edes todentaa ihmiselle, jolla aerobinen kunto on heikko. Hän ei välttämättä tiedä edes millainen muutos on, kun on kapasiteettia suorittaa. Tai jos treenaat kovaa, niin menet joka tapauksessa “jumiin” vaikka olisitkin hyvässä aerobisessa kunnossa. Mutta olet pystynyt treenaamaan treenihetkellä kovempaa.

Annan esimerkin yllä olevasta: monesti olen törmännyt esim. lihaskunto- harjoittelussa väitteeseen: “en tee lämmittelyä tai cardiota, koska se on kaikki pois treenitehosta salilla.” Tämä kertoo enemmän kehnosta aerobisesta kunnosta, kuin siitä, että tehot oikeastaan kärsisi. Kuvittele esim. nykypäivän NHL-/ Liiga- pelaaja tai Euroopan tason huippufutari, joka ei lämmittelisi ja valmistaisi täten kroppaa peliin, ettei “peliteho” kärsi.


#180

Tänään oli vuorossa ensimmäinen pidempi pätkä metsässä. Yhteensä n. 9,5km tuli juostua ja välillä käveltyä, hankala maasto oli. Paljon kiviä ja puunkorjaus jätettä.

Nyt tarkoitus jatkaa näitä pidempiä vähintään kerran viikossa ellei kaksi kertaa.

Ja kaikkein parasta oli se, että oli taas kivaa.

Ja näytti muuten Jukolassa olevan ennätysmäärä ilmoittautuneita. Suunnistajia on nyt jo lähes 20.000. Toivottavasti keli on kohdillaan, niin tulee upea tapahtuma.


#181

Tässä on loistava pointti. Omien havaintojeni mukaan salilla/tuttavapiirissä on hyvinkin paljon porukkaa, joka ei käytännössä tee alkulämmittelyjä lainkaan ja joiden aerobinen kunto on olematon, vaikka (näyttävä määrä) lihasmassaa on.

Itse asiassa hyvin moni tuntuu olevan joko tai. Joko tehdään aerobista treeniä hullunlailla ja laiminlyödään lihaskunto/voimaharjoittelu tai toisinpäin. Ihmisen tulisi kuitenkin tehdä molempia, sillä molemmista on tutkitusti hyötyä. Itse asiassa voimaharjoittelun hyödyistä on viime aikoina julkaistu useampi tutkimus.

Lisäksi senkin suhteen tuntuu olevan edelleen virheellisiä käsityksiä, että treenin tulisi aina olla raskasta (jolloin muuten on mm. ylikunnon vaara). Viime aikoina matalasykkeisen kävelyn hyödyistä on myös tullut paljon tietoa.