Määki oon kattonu kolme jakoa toista kautta. Varmaan kattelen pikkuhiljaa loputki. Samaa mieltä lainattujen kanssa, että kiva sarja ja hyvin tehty. Mukava katella ja vertailla/muistella omiin aikoihin. En vaan voi olla ihmettelemästä sitä, että jos nainen lähtee vapaaehtosena armeijaan ja cooperin testissä on tavotteena 1500m tai kuntotestissä ei saa yhtäkään punnerrusta tai muutaman hassun vatsalihaksen minuutissa, että miks ei ennen lähtöä reenaa sen verran, että edes kohtuulliseen tulokseen pääsee. En itte ikinä lähtis mihinkään tommoseen vapaaehtosesti valmistautumatta niihin asioihin, joihin voi etukäteen valmistautua. Armeijassa oli aika lepposaa loppujen lopuks ku oli jonkun verran keskivertoa parempi kaikessa. Ja koska sielä on käytännössä koko ikäluokka, ni se keskiverto ei mikään kovin ihmeellinen ollu. Aina helpotti ku tiesi, että tossa on kymmenen jätkää, jolla ottaa paljo kovemmalle ku ittellä. Sitte taas jos ekassa harjotuksessa on fyysisesti ihan loppu ja muut jaksaa, ni varmasti on vaikeeta jatkaa.
Ittee aikoinaan hiukan otti päähän koko armeijaan meno. Ei sillä, että olisin sitä ajatellutkaan jättäväni väliin. Kyllä se aina on ollut asia mikä piti hoitaa. Siinä oli vain kivasti just päästy työnsyrjään kiinni ja muuten siviilielämässä oli paljon kaikkea sinne sitovaa.
Kuitenkin palveluksen alettua huomasin nopeasti sen olemaan ympäristö juuri minua varten ja pyrkimys päästä puolellavuodella muuttui hyvin äkkiä aliupseeri kurssiin ja lähellä oli reserviupseerikurssillekin pääsy. Harmittavasti vain muutema nohevampi taistelija meni edelle. Mutta ei sekään nyt niin harmittanut lopulta, kun silti erinäisten syiden takia, minustakin tuli kuitenkin lopulta tst pioneerijoukkueen johtaja ilman rukkia.
Sitten jälkeenpäin vielä harmitti se, kun velipoika meni laskuvarjojääkäriksi, että kun olisi itse tajunnut sen asian aikanaan, niin olisin kyllä hakenut sinne myös. Tarinat ja kuvat sun muut mitä veli siitä touhusta näytti, niin se olis kyllä ollut ihan mua varten. Siellä olisi päässyt oikeasti vähän haastamaan itseään.
Kyllä inttiaika on ollut ihan parhaita aikoja elämässä. 
Tää tuli huomattua kyä itekin! Varsinkin marseilla, jos tuntui itte alkavan vähän piiputtaan, riitti vilkasu vierelle jossa tupakaverilla tuntui olevan vielä vähän vaikeempaa. Siitä sai aina lisäboostia.
Psykologisesti tää on erittäin jännä juttu, koska kyä sitä halus että tupakaverikin jaksaisi ja sitten tsemppaskin vähän häntä. Ajoittain tuntui kuin imisin voimaa muilta ja painaisin sillä menemään.
Meillä oli sellanen astetta raskaampi mehtäleiri ja sitten alikessu tuli yöllä sanomaan, että jatka vartiossa vielä tunti. No minähän väsyneenä ja muutenkin tempperamenttisina kaverina uhkasin hakata kaverin tuusan nuuskaksi ja lähettää kirjekuoressa kotia. Noo seuraavana aamuna alikessu heilutteli puukkoo ja sano " ota tää, niin saat minut paremmin sopimaan sinne kuoreen 
" Sitten jo molempia nauratti ja poltettiin tupakat 
Tänään taas inttiin lähtö monella on edessä… Jos täällä on lähtijöitä, niin tsemppiä… 
Katsos vihulainen lähtee karkuun kun Peterra paukuttaa sellasen hiekkamyrskyn valleista, että hurjempaakin pelottaa 
Itse osuin RK62:lla ja MP5:lla hyvin, mutta ysimillisen FN:n käytöstä en voi oikein sanoa samaa
Onkohan tuolla kukaan koskaan ampunut hyvin? 
Sen mitä itse sillä pääsi ampumaan, ei siinä ryhmässä kyllä kukaan osunut ainakaan kovin hyvin. 
Apilaksella ammuin harakin pimeässä keskelle vaunumaalia 300m päähän, siitä olen aika ylpeä.
Meidän SPOL-K:ssa oli pari kaveria jotka olivat todella hyviä ampumaan pistoolilla, mutta oma “virka-aseen” käyttöni oli lähellä säälittävää pyristelyä
Saapumiserän paras ampuja 
. 1 kuti ammunnoissa ohi taulun. Lienee ollut suutari 
Itse olin varmaan paskin ampuja mitä löytyy Jotenkin en ikinä osunut kääntyviin, mutta paikalla oleviin kyllä ihan hyvällä menestyksellä. Niihin nouseviin peltipurkkeihin kyllä osu
Aamuja kaikille mosille tasapuolisesti! Ekstra-aamut heille, jotka joutu tykistöön. Tuleville jääkäreille 
!
Intistä tulee ikimuistoinen reissu, yrittäkää nauttia siitä! Onnea matkaan!
Muistatteko, kun @Treppu tässä ketjussa sanoi, että aamujen huutelu on kuollutta läppää? Niin vain hänestäkin on kuoriutunut gona saapumiserien vaihduttua seuraaviin.
Jonkun tarinan olen tähän ketjuun kirjoitellut omista seikkailuistani, mutta kirjoitetaan uusi.
Meillä taisi aikanaan olla käynnissä joku loppusota tmv. harjoitus. Meidän kelahiiret eivät koskaan saaneet yhteyksiä kuntoon, joten me olimme kokoajan aikalailla pihalla mitä tapahtuu. Pelattiin jalkapalloa pellolla ja kokeiltiin varmuudeksi myös miten räkäpää kajahtaa, jos sellainen laitetaan kaminan piipusta sisään. Huono juttu, en suosittele.
Sitten meille tuli jotain tuntemattomia upseereita kertomaan, että naamioikaa tykit. Edelleenkään ei ollut yhteyksiä mihinkään. Tehtiin kuitenkin työtä käskettyä ja ripustettiin kondomi roikkumaan tykin piippuun. Sitten mentiin pelaamaan jalkapalloa.
Seuraavana aamuna tuli viisi Hawk hävittäjää ja “tuhosi” meidän yksikön. Oltiin pelaamassa jalkapalloa.
Lähellä oli, että olisi ehtinyt tiputtaa kaikki hävittäjät.
Pirun hauskaa aikaa oli ja juttuja riittää, kun vain jaksaisi kirjoittaa.
Aikoinaan jonotettiin korpossa puulta puulle. Se missä söit sillä ei ollut juurikaan väliä ainakaan P-kauden jälkeen. Tosin komppanja jossa olin ei skappareita juuri tapahtumat kiinnostaneet…
M05 on kahissut melkoista kyytiä, tunnustan tämän. 
Laitetaanko mut nyt seisomaan kovennettuna pariks tunniks Ilveksen pukukopin eteen vartioon?
Yksi vielä tälle päivälle.
Meille sanottiin, että kasarmilla pitää harjoitella suuntauksia Hornet hävittäjiin. Hävittäjiä sitten pyöri taivaalla ja tein työtä käskettyä. Kiskaisin räväkällä liikkeellä tykin ympäri, mutta valitettavasti tykin johtaja ei ollut hereillä. Jysäytin täydellä vauhdilla tykin piiput hänen kypärään, hän tippui siihen paikkaan. Mutta onneksi pientä tajuttomuutta lukuunottamatta ei käynyt pahemmin.
Ja ei, en ole jostain syystä päässyt kertaamaan, vaikka todistetusti minulla on ainakin yksi pudotus.
Rovajärven leirillä (koettu muuten kolme kertaa) täytyi pitää kapiaisille kipinävahtia. Yks kämppäkaveri ei jaksanut väsymykseltään koko ajan päivystää vaan laittoi kamiinan niin täyteen puuta kun sinne meni. No sehän kuumeni luteenpunaiseksi ja sytytti aluskasvillisuuden palamaan. Perkeleenmoinen haipakka tietenkin että tuli saatiin talttumaan. No kyllähän sitä sitten juostiin hetki koko porukka. Kyseinen kipinämikko sai sitten muutaman ylimääräisen vahtivuoron ko leirillä.
Ja taisi olla samalla leirillä kun siellä oli reserviläisiä kertaamassa. Yks kaveri jopa sahasi käteenä että pääsi jsp:lle paikattavaksi ja samalla reisulla alkoon. Toihan se sitte koko porukalle lastin… Itse en ole muuten kertaamaan joutunut…
Armeijan olen käynyt jo 91-92 ja sain possuttaa kapiaisia vaikka olen arvoltani jääkäri ja kertaamassa olin 94 ja hauskaa oli…
Jääkärikomppanian ja kivääri-AUK:n käyneenä saatiin haluttu siirto Kouvostoliiton suunnalta Turun Laivastoasemalle ryhmänjohtajakaudeksi. Siellä sai antaa sikaa mm. eräälle tämän hetken liigajoukkueen päävalmentajalle No joo, sikaa ja sikaa, kuri laivastossa oli jotain aivan muuta kuin maavoimissa joten…