Onko sika/possu sama asia kuin runtu? 
On samaa
1 tykkäys
Mie voin jopa armeijan suurpomoa myös ns possuttaa eli tasavallan presidenttiä
1 tykkäys
Noista ammunnoista sen verta, että määki olin varusmiesaikana surkee ampuja. Kunto oli sillon hyvä ja muuten pärjäsin. Sotilasmestari sanoki yhden ammunnan jälkeen, että kyllä se on sukunimi niin, että tärkeämpää ku osata ampua, on että osaa juosta. Tykillä kyllä osuttiin aina sinne mihin piti.
No lähes nelikymppinen olin ku ekaa kertaa (ja viimistä) tuli kutsu kertausharjotuksiin. Sielä käytiin ampumaradalla. Intin jälkeen oon ampunu muutaman kudin piekkarilla, kerran haulikolla ja sitte poikien muovikuula-aseilla. Yllätys oliki se, että meikäläinen osu hyvin ja olin ihan viimeselle kierrokselle asti kiinni parhaan ampujan palkinnossa. Jotenki sitä ehkä varttuneemmalla iällä osas sen homman ottaa lunkimmin, eikä ollu mistään ampumamerkeistä paineita tms. Että kyllä sitä voi taito kehittyä ihan tekemättäkin.
5 tykkäystä
Tai sit oli myös paremmat tussarit…
1 tykkäys
Voi olla. Mutta myös verrattuna aseveljiin. Ammuin kuitenki alokasaikana yhdellä rynkyllä, Haminassa RUKissa toisella, Niinisalossa tiedustelu-upseerikurssilla kolmannella ja vielä koksuna Parolassa sain uuden aseen.
Olisko tässä sitä aikuisen ihmisen “salaista itseluottamusta”, jota ei voi ostaa kaupasta? Olen huomannut monessa jutussa sellaisen ilmiön, että kun sellainen “nuoruuden paineilu” on vaihtunut aikuisiän kokemukseen niin monissa asioissa on vaan parempi. Pystyy vetelee rennosti ja osaa jo vähän nauraakin sille, että kaikkea ei aina ihan niin hyvin osaa kuin haluaisi. Olet jäljillä!
4 tykkäystä
Itsellä oli alokas aikana 15-vuotta vanha rynkky. Nippa nappa sain 80 pistettyä ammuttuaMyöhemmin huolto-aukissa Lahdessa käytiin ampumassa. Siellä oli testattiin uudenlaista systeemiä. Ampumataulu oli mikitetty ja laukauksen tulos tuli näyttöön. monitorille. Uusi ase ja hyvät olosuhteet, 91 pistettä
-90 helmikuussa alkoi palvelus Haminassa, saman vuoden joulukuussa kotiutus. Tammikuussa -91 postilaatikossa ”iloinen” yllätys, kutsu kertaukseen. Olinkohan liian laiska palvelusaikana
2 tykkäystä
Eli olit sotilaspoliisi, tehtävänä sotilaallisen kurin ja järjestyksen ylläpitäminen sotilasarvosta riippumatta?
1 tykkäys
En vaan kuljettaja kautta vaunun johtaja jotka ovat vastuussa ajoneuvosta eikä kukaa muun…
1 tykkäys
Meikäläinen oli “Ei nyt surkea, muttei kyllä kovin hyväkään” ampumaan kaukaa. Sitten tosin komppaniani tärkeimmässä, eli asutuskeskustaistelussa ja kaikissa lähiammunnoissa olin parhaimpia, kun osasin pistoolilla ja rynkyllä hyvästä liikkeestä ja nopeasta reagoinnista ampua. Taisin meidän isossa loppusodassa saada komppaniasta eniten “kaatoja” elävistä maalimiehistä, tosin kuolinkin sitten kahdesti. 
Ensimmäinen kohtaloni oli hyvin karu : Haavoituin oikeaan rintaan, vasempaan jalkaan , käteen ja kylkeen.
Sellasilla kasiliiveillä puolustettiin ja hyökättiin moniin erilaisiin paikkoihin. MPKK:laiset oli melko häijyjä maalimiehiä ja vähän painimaankin joutui. Hyökkääminen on muuten uhreja vaativaa puuhaa ja se voi muuttua aika kaaokseksi.
Mentiin myös muutaman kerran kovilla panoksilla asutuskeskus kohdeammuntaa tauluihin/ilmapalloihin, se oli aika hurja juttu kun miettii. Onneksi se sujui lopulta kaikilta hyvin. Vaikkakin tuota harjoitellessa parillani sattui moka räkäpään kanssa - Hups keikkaa ampui sarjalla pääni lähelle kun mentiin huoneeseen.
Kerroin muistaakseni että : “ethän seuraavalla kierroksella tee samoja.”
Eli tuossa ampumisessakin voi olla taitava monin eri tavoin. Mun taito oli sellanen dynaaminen “liikkeestä” ampuminen ja yhteistyössä muiden kanssa toimiminen, sovin sotilaspoliisiksi siksikin aika hyvin. Kaukaa ammuin erittäin vaihdellen, joskus todella huonosti. Loppusodassa mua tosiaa käytettiin tiedustelijana ja löysin mm. vihollisen hälytysansoja yms.
2 tykkäystä
Itse olin intissä vuosituhannen alkupuolella parolannummella. Alkuun ketutti aivan törkeästi kun tyttöystävä, kaverit ja työ jäi taakse. Parin viikon jälkeen jo oltiin toista mieltä kun oli saatuna jo uusia kavereita.
Rovan leiriltä jäänyt mieleen (olin huoltokomppaniassa) matka kun mentiin junalla rovalle. Alikessu sai kuningasidean nukkua vaunussa missä oli meidän tarvikkeita koska siellä oli myös kamina. Että olisi joka jätkällä tilaa nukkua kun ei ole muita. No, yöllä oli kylmä kun ryssän hel***issä makuupusseista ja kaikista vaatteista huolimatta eikä mitään mahdollisuutta saada unta . Seuraava yö nukuttiinkin sitten laveteilla kaikkien muiden kanssa ja oli lämmintä vaikka sonta ja hiki haisi, nukuin kuin vauva.
En tiedä sainko vain hyvän rynkyn, mutta kultainen ampumamerkki nasahti.
Jälkikäteen on tullut harmiteltua ettei ollut intoa aukkiin. Silloin ei kiinnostanut pätkääkään, mutta olisihan se voinut olla huippujuttukin.
Tornareista sen verran, että isäni on kertonut hänen armeija-ajoiltaan, että yksi kaveri oli aina vastannut “tuulee” kun ylempiarvoinen jotakin huusi naaman edessä. Aikansa tätä toteutettuaan, sai D-paperit ja kotiutuksen. Astuessaan kasarmin porttien läpi oli sanonut, “ei tuule enään” 
6 tykkäystä
Meillä oli yks kaveri joka ilmeisesti teeskenteli että oli jalka kipee ja sai sen takia kepit. No eräänä päivänä tää kaveri lähti meitä muita aikasemmin lomille ja pihalla se vilkas ympärilleen ettei kukaan nää ja laitto kepit kainaloon ja pinkas täysiä pois kasarmilta. Ilmeisesti oli kiire junaan
5 tykkäystä
No nyt selvis, miks ne ei muakaan halua kertaamaan. Olin ilmatorjunnassa ja Lohtajan leirillä Auk 1 tai Rukin aikoihin ja ammuttiin kovilla lennokeita. Skapparit ilmeisesti luotti, ettei Sergeillä niitä alas saa, mutta niin vaan osuttiin kaverin kans ihan keskelle. Poksahti ihan tuusan pask…ks.
Yhdet vapaaehtoiset kertaukset tuli käytyä, mutta koskaan eivät ole kutsuneet virallisiin.
3 tykkäystä
Ai että tulikin ikävä Lohtajan “makkaraleirejä”. Siellä oli ihmisen hyvä olla kesäaikaan kun sattui kuulumaan komento & huoltojoukkueeseen.
1 tykkäys
Lohtajan leiri täälläkin muistoissa 
Timo Wilman ja Pasi Puistola+ muutama muukin pelaaja taisivat olla siellä peräti 3päivää, kun lätkä kiireet kutsuivat… Me tavalliset “kuolevaiset” 2viikkoa…
2 tykkäystä
Täytyy vielä nokittaa. Aikanaan sain itse kotiutuspäivänä komppanian päälliköltä sotilaspassin lapaan ja kättelyvuorossa seuraavana olleelta komppanian vääpeliltä kertauskutsun. Sen kertauksen jätin tosin väliin kun tuli samalle keväälle Kosovoon lähtö.
7 tykkäystä
Siis olet ollut minuakin laiskempi 
.
Sain kultaisen ampumamerkin kanssa, pientä kommellusta oli matkalla; se ammunta missä taulut laskee ja noisee ja missä piti vaihtaa lipasta… Vinosyöttö kesken kaiken joten jäi yksi ammuntakierros välistä, nopea korjaus ja kaksi laukausta seuraavalla kerralla ja molemmat osui! Kesällä pääsi vielä kokeileen Örön leirillä 300m ammuntaa ja siitäkin valiotulos (4.).
1 tykkäys