Mun mielestä kaikista helpoin olisi edelleen määritellä kiekollisuuden raja. Kuten tämä Miklikin keissi on osoittanut. Itseäni ihmetyttää miten tästä keskustellaan niin vähän.
Noi on vaarallisia metsästyksiä jos lukee pelitilanteen oikein kuten Finley teki, väitän että näitä pystyisi näkemään helposti enemmän peleissä.
Tuohon kiekollisuuden opukseen kun saisi selvät sävelet niin tälläisistä lillukanvarsista ei tarvitsisi keskustella.
Ei tämä Miklikin keissi ole eka, jossa kiekottoman ja kiekollisen määritelmä tulee ongelmalliseksi. Esim. viime vuonna playoffeissa IFK katsoi, että Tappara teki väärän vaihdon, vaikka kiekko oli IFK:lla. Kai Suikkanen kommentoi peliä ja huusi siinä samalla “eihän sitä vihelletä, jos ei oo kiekkoa…” Niinpä. Ei todella vihelletä, vaikka itse väärä vaihto olisi ilmiselvä. Tässä on paljon tulkinnanvaraa ja siinä katsotaan jo sellaisia aspekteja, että osallistuiko Kankaanperä, johon Mäntylä vaihtui peliin yms. yms. Kiekonhan Tappara sai IFK:lta vasta, kun koko vaihto oli suoritettu.
Toinen erittäin tulkinnanvarainen keissi on siirretty rangaistus. Toiset tuomarit laittavat pelin heti poikki, kun joku vihollisjoukkueesta koskettaa kiekkoa (kiekko pomppaa lavasta johonkin) ja toiset tuomarit laittavan pelin poikki vasta, kun kiekko on selvästi rikkoneen joukkueen hallussa. Kiekottomuuden ja kiekollisuuden tarkka määritelmä olisi todellakin tarpeen ja kaikkien pitäisi käyttää samaa logiikkaa. Esim. Miklikin tilanteessa on hyvin vaikea sanoa, kauanko hän oli kiekollinen. Nanosekunnin?
Itseasiassa, nyt kun ulkomuistista miettii niin iso osa näistä tilanteista on sellaisia jossa:
Eli jos sääntöjä halutaan viilata, niin kiekollisuuden määritteleminen niin että se on hallussa ja hallinnassa voisi olla yksi tapa. Tosin tuomarin sitäkin sitten tulkita ja soveltaa reaaliajassa. Ja joku “Laine” ottaa syötön haltuun vaikka vyötärön korkeudelta, mutta joku “Heikkilä” ei.
Tämä Miklin tapaus on saanut muistelemaan vanhoja. Katokaapas tämä. Taisi moni kokea Tapparan kärsivän tuolloin vääryyttä.
Varsinainen taklaus on täysin sääntöjen mukainen lukuun ottamatta sitä, että taklauksen aiheuttamassa kontaktissa taklauksen voima kohdistuu osittain myös Forsbergin päähän.
Mutta nyt kun tuotakin taas kelailin, niin Forsbergin pää tosiaan tuntuu “kimmahtavan” taaksepäin, kun Miklikillä eteenpäin. Muuten samat elementit. Hankala kiekko ja taklaus osittain blind side.
Sen verran täytyy itsekkin ottaa kantaa tähän aiheeseen että en todellakaan pitänyt tuosta Finleyn taklauksesta vaikka varmaan sinänsä puhdas taklaus olikin. Siitä nyt ei kuitenkaan pääse yli eikä ympäri että Finley on likainen pelaaja. Kuten eräät ovat täällä varmasti jo todenneet että mikähän siinä on että ne on yleensä aina ne samat nimet jotka aiheuttavat toisten pelaajien loukkaantumisia toistuvasti.
Se voisi ehkä auttaa tilanteeseen jonkin verran, jos sääntökirjaa tulkittaisiin siten, että kiekon on oltava varmuudella taklattavan pelaajan hallussa taklaushetkellä. Tosin jos kuvitellaan Miklikin tapauksessa, että hän olisi saanut täydellisen syötön suoraan lapaan, niin ehkä hän olisi ehtinyt ottaa taklausta sen verran vastaan (tai kroppa olisi luontaisesti jännittynyt), että murtumilta oltaisiin vältytty, mutta seurauksena olisi kuitenkin varsin todennäköisesti ollut aivotärähdys.
Mietin tuota taklattavan asemaa vielä, kun hänenhän on käytännössä nähtävä, milloin syöttö lähtee. Jos syöttöpaikkaa tarjoava pelaaja katsoo kaksikin sekuntia, että koska syöttö mahdollisesti lähtee, voi kolmannen tai neljännen sekunnin kohdalla jo jymähtää Finleyn taklaus, sillä (nyky)lätkä on niin jäätävän nopea peli. Tällöin katse voi hyvin olla vielä kiekossa, varsinkin jos syöttö on huono.
Tulipa tässä mieleen sekin, miten Sailiota on niin kovasti kehuttu (ja aiheesta) Nelosen studiossa siitä, että hän jätti ajamatta HPK:n pelaajan pystyyn vetäen viime hetkellä liinat kiinni, kun näki, ettei vastustaja ole lainkaan valmis ottamaan taklausta. Hänkin olisi aivan hyvin voinut vaan jyrätä yli. Miksi Finley ei toimi samoin?
Yhteen lauseeseen tiivistettynä: JYPin päävalmentaja pitää Finleyn taklausta puhtaana.
Mun mielestä Dixonin taklaus osui päähän, joten tilanne ei ole sama kuin Finleyn taklaus Miklikiin. Finleyn taklaus Ilveksen Jokiseen myös osui päähän, joten siitä olisi pitänyt tulla pelikieltoa.
Ainoa ongelma tässä koko tilanteessa on syötön antaja.
Oli tilanne mikä hyvänsä, on syöttössä aina sen antaja ja vastaanottaja. Hyvät syötöt ja syöttelijät saavat hehkutusta, mutta lähes yhtä olennaista on syötön vastaanottajan tarjontapelaaminen. Turha takatolpalle on lättyä heitellä, jos ei sielä ketään ole ja vieläpä maila vapaana.
No se meni aiheen ohi, mutta liittyy sikäli että vaikka pakki olisi laittanut kiekon Milikin lapaan, Finley on jo kohteensa lukinnut - tulossa kohti, taklausasentoon matalaksi kumartuneena (kuva). Olisi hyvinkin saattanut Miklikiin osua, vaikka kiekko olisi tarttunut lapaan. Tässähän tämä koko vaarallisuus piilee, kun taklaaja voi lukea tilanteen reilusti ennakkoon, aavistaa kohteen olevan kohta kiekollinen ja ajoittaa taklaus (pienellä riskillä) syötön vastaanoton hetkeen.
Miklik kääntää katseensa pakkiin jo oman maalin edustalle, josta ylöspäin kiihdyttäen tarjoaa itseään syötettäväksi. Hän ei vilkaisekkaan Finleyn suuntaan ja voi olla, ettei ole ollenkaan tietoinen siitä, että pakki on kaventanut ja aikoo ajaa vastaan. Se on Miklik joka altistaa itsensä taklattavaksi. Lisäksi siinä on HIFK:n takakarvaajan maila syöttölinjalla, joten pakki yrittänee jotain lättyä joka ei osu lapaan.
Mietinpä tuossa myös sitä, että oliko JYP-pelaajan syöttö noin huono siksi, että hän oli jo päättänyt syöttää Miklikille, mutta huomasi sitten Finleyn tulevan ja lopputuloksena oli “välimallin” ratkaisu eli ei kunnolla syöttänyt mutta ei kunnolla vipannut kiekkoa toiselle laidallekaan.
Itseäni ihmetyttää, miten Liiga on linjannut kiekollisuuden taklaajan eduksi, jos syötön vastaanotto ei onnistu. NHL:ssä asia ei ole näin ja siellä vaaditaan osuma kiekkoon.
Tässä on Kronwallin taklaus Havlatiin, joka tuomittiin estämiseksi.
Niin. Ja Halvat on pelannut kapeassa kaukalossa liki 800 matsia, hyvällä menestyksellä, mutta ehkä sillekin pitäis vaan huutaa “pää ylhäällä ja kiviä taskuun”.
No siis samoilla linjoilla ollaan asian kanssa. Pointti oli se, että syöttäjän ei missään tilanteessa olisi pitänyt edes antaa sitä kiekkoa Miklikille. Tästä seurauksena Finley olisi taklannut kiekotonta tai osannut kaartaa tilanteesta kokonaan pois.
Aivan, joo. En tiedä miten ammattilaisilla homma menee, mutta amatöörinä on helppo samaistua siihen, että se syöttö tulee annettua, jos vastaanottaja sitä nälkäisesti haluaa - oli ratkaisu sitten hyvä tai huono. Miklik tuossa tosiaan tuijottaa pakkia hyvän tovin lapa paikallaan jäässä, selvästi nimenomaan haluten kiekon, tietämättä olevansa riskisessä asemassa.
No hyvä että pääsitte samaan tulokseen jonka ylempänä kerroin. Joko tää olis tässä.
Pystytkö Sardion tai joku muu teistä, joka sanoo Miklikin olleen kiekollinen perustelemaan sen jollakin sääntökirjan pykälällä?
Alla suoralainaus siitä mikä/kuka on kiekollinen pelaaja jääkiekossa:
KIEKON HALLINTA / KIEKOLLINEN PELAAJA– Hallinnalla tarkoitetaan kiekon laajennettua hallussapitoa. Pelaajalla on kiekko hallinnassaan, jos pelaaja käsittelee kiekkoa mailallaan, käsillään tai jaloillaan pelaten. Jos toinen pelaaja tai hänen varusteensa koskevat kiekkoon, kiekko osuu maaliin, irtautuu pelaajalta jollain tavoin, niin pelaajalla ei katsota enää olevan kiekko hallinnassaan. Kiekon hallussapidolla viitataan pelaajaan, joka käsittelee kiekkoa mailallaan, tarkoituksellisesti ohjaa kiekon kanssapelaajalleen tai sulkee kiekon. Mikään kiekon tahaton osuma tai kimpoaminen vastustajaan, maalikehikkoon tai laitoihin ei merkitse kiekon hallussapitoa. Viimeisellä kiekkoa pelanneella kenttäpelaajalla katsotaan olevan kiekko hallussa ja häntä voidaan sääntöjen puitteissa taklata edellyttäen, että taklaus tapahtuu hänen hallitessa kiekkoa tai välittömästi sen jälkeen, kun pelaaja on menettänyt kiekon hallustaan.
Miklik ei missään vaiheessa osu kiekkoon. Syöttöyritys on niin huono, että hän ei sitä kiinni saa.
Rantanen sanoi videolla, että Finley on liian kova pelaaja tähän
sarjaan. Johtuen varmasti siitä, ettei nyky-Liigassa enää kukaan ole
varautunut taklauksiin.
Tähän on pakko tarttua sen verran, että Finley ei ole liian kova pelaaja vaan hän on likainen pelaaja, joka pitäisi kurinpidon toimesta siivota pois kaukalosta. Edellisen kerran hänen toimestaan pelaaja loukkaantui ulkoilmaottelussa Tampereella. Tällöin Finley taklasi kiekotonta Jokista kolmantena pelaajana. Ennen kuin Finley ehtii taklaamaan ilveksen pelaajaa on IFK pakki jo luutinut kiekkoa sivummalle, jolloin Jokinen ei täytä enää kiekollisen pelaajan määritelmää. Nämä ovat sääntöjen vastaisia tilanteita, ja tulevat niin myöhään ettei tässä liigassa kukaan odota enää taklausta. On totuttu siihen, että sääntöjen mukaan mennään ja rajan ylityksestä tulee helposti pitkä kakku. Kukaan ei halua riskeerata paitsi sarjan ulkopuolelta tullut Finley, joka jostain käsittämättömästä syystä pääsee toistuvasti näistä kuin koira veräjästä.
Mutta palatakseni alkuperäiseen, niin toivoisin tosiaan joltakin teistä, joka sanoo, että Milik on kiekollinen pelaaja, jotain perustetta tälle väitteelle varsinkin ottaen huomioon sääntökirjan määritelmän kiekollisesta pelaajasta.
Epätosi väite ei muutu todeksi sillä, että sitä toistetaan yhä uudestaan ja uudestaan.
Ite lähtisin kuitenkin kirjoitetun tekstin sijaan siitä, että liigapelaajista sellainen 99% sanoisi, että tuossa tilanteessa pelaajaa saa taklata, samoin tuomareista. Se nyt vaan on ihan aina ollut niin. Voi olla, että se on ollut jopa niin itsestäänselvää ettei kellekään ole tullut mieleen laittaa sitä sääntökirjaan. Tää on vähän tätä nykyaikaa, että pitäisi olla kirjattuna erikseen, että kahvi voi olla kuumaa tai että kissaa ei saa kuivata mikroaaltouunissa.
Toinen tapaus missä kiekotonta pelaajaa saa taklata, on kun kaksi pelaajaa on menossa esim. kulmaan taistelemaan vapaasta kiekosta. Kumpikaan ei ole koskenut kiekkoon koko vaihdossa mutta silti kumpikin saa taklata toista ennen kuin menevät kiekkoon. Se tilanne kyllä on tajuttu jopa laittaa kirjaankin, ehkä se ei ole ollut niin aina selvä asia.
Niin muuten se mäkkäri tai mikä nyt olikaan jenkeissä, silloin joskus parikymmentä vuotta sitten, joka joutui korvauksia maksamaan kahvin aiheuttamisesta palovammoista. Niin niillähän oikeasti oli se kahvi järjettömän kuumaa, lähes kiehuvaa, joten korvaukset ja varoitustekstipakko oli siinä tapauksessa ihan kohdallaan. Mutta se off-topicista tällä kertaa.
Ite lähtisin kuitenkin kirjoitetun tekstin sijaan siitä, että
liigapelaajista sellainen 99% sanoisi, että tuossa tilanteessa pelaajaa
saa taklata, samoin tuomareista. Se nyt vaan on ihan aina ollut niin.
Voi olla, että se on ollut jopa niin itsestäänselvää ettei kellekään ole
tullut mieleen laittaa sitä sääntökirjaan. Tää on vähän tätä nykyaikaa,
että pitäisi olla kirjattuna erikseen, että kahvi voi olla kuumaa tai
että kissaa ei saa kuivata mikroaaltouunissa.
Taisi melkein kaiki JYPin pelaajat olla kuitenkin sitä mieltä, että kyseessä oli likainen taklaus. Yonkmanin tehtäväksi jäi sitten langettaa tuomio tässä asiassa kun muut eivät pystyneet. Myös Liusjärvi olisi rivien välistä luettuna antanut penalttia sillä muuten 2 peliä tappelusta Finleylle ei olisi ollut perusteltua. Pitkänen-Tyrväinen parista ei kuitenkaan tullut mitään sanktiota vaikka siinä lyötiin enemmän ja molemmat kuitenkin mäiskivät kykyjensä mukaan.
Kommentoidakseni tuota 99% argumenttiasi, niin on otettava huomioon kaksi asiaa 1) millä tavalla taklaus tehdään, ja että 2) säännöt ja tulkinnat ovat olennaisesti muuttuneet suuntaan josta varmasti monet pelaajat eivät tykkää.
Ensinnäkin jos pelaajat kokevat, että taklaus on törkeä, niin kyllähän tilanne pitää taklaajalle kuitata riippumatta siitä tekikö tuomari sitä vai ei. Nyt Jypin pelaajat eivät selkeästi taklausta hyväsyneet. Kun tilanne on hieman siinä rajoilla, niin silloin taklaus ei voi olla täydellä voimalla tehty lanaus kuten nyt. Väitän, että suurimman osan oman joukkueen pelaajista taklaus on ylikova sikailu joka pitää kuitata. Muiden pelaajien mielipiteet jakautuvat varmaan sitten sen mukaan mikä on oma pelityyli ja onko itse kovin aggressiivinen pelaajatyyppi.
Pelaajien mielipiteellä ei sinänsä ole mitään merkitystä vaan säännöt ja niihin yleisesti otetut tulkinnat ratkaisevat. Säännöt ovat tältä osin vesi selvät. Taklaus on selkeästi kiekottomaan pelaajaan, joka ei ole valmistautunut ottamaan vastaan taklausta. Lisäksi taklaus sotii herrasmies sääntöjä vastaan muilla elementeillään ja rikkoo päähän kohdistuneen taklauksen sääntöä vähintään siltä osin, että Finley ojentaa vartaloaan ylöspäin kohti pään ja niskan aluetta ja toisaalta taklaus myös hidastuskuvan perusteella osuu päähän, ilman että se ensin osuisi muualle ja siitä osuma liukuisi päähän.
Ei voi olla, niin että jos taklaus on kielletty useamman sääntökirjan kirjatun säännön perusteella, ja kurinpitäjän erityistarkkailussa olevien tekijöiden ja rangaistusta koventavien tekijöiden kuten vastustajan kunnioituksen perusteella, niin väkisin etsitään syitä miksi se olisi sallittu.
Minä en hyväksy sitä, että nämä taklaukset ovat liigassa sallittuja vain yhdelle pelaajalle. Muut saavat vastaavista suorituksista pelikieltoja päähän kohdistuvista taklauksista tai muista syistä.
Tässäkin ketjussa on monesti kauhisteltu sitä kun pelaajia taklataan kovalla vauhdilla laitaan tai keskialueella ja pidetty selviönä, että näistä annetaan isoja rangaistuksia. Finleyn taklaus ja nämä kovalla vauhdilla suoritetut taklaukset kuuluvat samaan kategoriaan. Molemmat ovat ns “old time hockey” -hengessä ihan sallittuja temppuja, mutta nykyisten sääntötulkintojen valossa kiellettyjä temppuja noin yleisesti.
Joko sallitaan ne kaikille tai sitten ei kellekään, ei voi olla niin, että tyrväiset ja mäntylät istuvat 12 peliä ja finleyt 0 ihan sen mukaan mitä iltasanomien kiekkotoimittajat sattuvat kulloinkin asiasta mieltä olemaan.
Toinen tapaus missä kiekotonta pelaajaa saa taklata, on kun kaksi
pelaajaa on menossa esim. kulmaan taistelemaan vapaasta kiekosta.
Kumpikaan ei ole koskenut kiekkoon koko vaihdossa mutta silti kumpikin
saa taklata toista ennen kuin menevät kiekkoon. Se tilanne kyllä on
tajuttu jopa laittaa kirjaankin, ehkä se ei ole ollut niin aina selvä
asia.
Kuten itsekin sanot, niin tämä on kirjattu sääntökirjaan, joka nykyisellään on hyvin kattava. Toinen tilanne mitä ennen sai tehdä oli 1vs1 tilanteessa pakki sai pelata miehen pois ja antaa kiekon mennä. Nykyään aina vähän kaudesta ja pelaajasta riippuen vaihtelee onko miehen pelaaminen sallittua vai tuleeko siitä boxia. Näistä vaihtelevista tulkinnoista pitäisi päästä eroon.
Sääntökirjan tekstiä kirjaimellisesti tulkiten Ilveksen Markus Jokinen oli viimeinen pelaaja jolla oli kiekko hallussaan. Tuossa taklauksessa muuten Jokisen pään liikkeet ovat sellaiset, että ainakin osa voimasta kohdistui päähän. Viitaten muiden pelaajien vanhempiin kurinpitokäsittelyihin, esim. Dixon.
Näiden rivien välissä ei ole mitään. Liigan tuorein linja ei-spontaaneille tappeluille on 2 peliä (OR + 1).