@Oijennus :lla taisi olla herra Mutikaisen oireita joku aika sitten? 
Oli kyllä, mutta samalle päivälle tuli myös vähän ihmeellisiä työjuttuja tietooni. Nyt on mennyt kohtuu helposti. Sunnuntaina takana kaksi viikkoa, tiettyjä tilanteita/tapoja on mitkä pitää vain selvitä.
7 tykkäystä
No, mikä tilanne?
Ollaanko oltu nyt molemmat kaksi viikkoa tupakoimatta?
Kyllä ainakin minä olen ollut. Eilen otin vielä kunnon perinteisen baari-illan ja siitäkin selvisin ilman tupakkia.
3-3-3. Tuosta kirjoitin jossain vaiheessa. Kolme päivää, kolme viikkoa ja kolme vuotta.
2 tykkäystä
Lopetin itse joulukuun 20 päivä 2016. En ole käyttänyt mitään nikotiinituotteita sen jälkeen vaikka olin niinsanottu sekakäyttäjä. (Nuuska ja tupakka). Parhaillaan pitkinä työpäivinä yli kaks askia päivässä ja kokoajan Onyx huulessa. Oon tyytyväinen ja ylpee lopettamisesta mutta kyllä tekee lähes päivittäin mieli. Sellainen outo paine rinnassa. Huomaa sykkeen nousevan ja hetken ajattelee nikotiinia. Toivottavasti joskus loppuis
2 tykkäystä
17 vuotta tupakkalakon alkamisesta ja vieläkin välillä tulee tuo em. tunne 
3 tykkäystä
Tuo hirveen määrän uskoo toi kommentit. Pakko aikaan nauttiin tuskasta
Tuo on varmaan se pahin juttu, mikä itselläkin on ja oli. Tosiaan en oo asiasta juurikaan jaksanut mainostaa, mutta hyvin alkanut lopettaminen loppui huonosti, kun sain uusia töitä. Työpaikalla tosiaan on aika naftit tauot ja melkein mitoitettu siihen, että saa tupakkaa. Siitä lähti aika nopeasti uudestaan laukalle.
En ole asettanut itselleni taaskaan pakotteita tai aikatauluja, mutta jälleen kerran vakaasti mielessä pyörii halu eroon ja takaisin siihen hyvään alkuun, joka kesällä oli. Katsotaan, missä vaiheessa taas saa napattua niskasta kiinni ja pistettyä asiaa eteenpäin.
Tälläkään kertaa itse lopettaminen ei pelota pätkääkään vaan se, että kauanko se kestää. Tuntuu, että oon ikiaikaisen tyhmä ja minulle on erittäin mielekästä toimintaa jossakin vaiheessa testata, kuinka hyvin olen päässyt irti. Se on uskomatonta, kuinka tyhmä aikuinen ihminen voi olla, kun sen joka kerta tietää, että sitä langan pitävyyttä ei tarvi kokeilla tai testailla.
Sinänsä nuo tuntemukset “tarpeesta polttaa” ovat ihan naurettavia ja kestävät ohimenevän hetken. Senkin tietää, että yleisvointi laskee polttamisen myötä kuin lehmän häntä. Mielenkiintoinen noidankehä; jaksan edelleen kehua heitä, jotka ovat itsensä tältä säästäneet. Toivottavasti minuakin vielä odottavat savuttomat - ja pysyvän savuttomat ajat. Tää ratkeaminen ja uudestaan tekeminen alkaa olla jo liiankin tuttua, mutta ei auta - se täytyy vaan ottaa uudestaan nätisti lusikka käteen.
1 tykkäys
En ole ikinä selvinpäin polttanut tupakkia kokeilun jälkeen, mutta pöhnässä saatan polttaa vaikka askin illan aikana. Kumma homma sinänsä sillä selvinpäin inhoan ylikaiken röökin hajuakin, mutta auta armias kun on ottanu jokusen oluen ja porukassa joku polttaa niin heti on huulessa ittelläki.
Toisaalta tilanteesi vaikuttaa myös sellaiselta, että vakiopolttajaa sinusta ei ole tulossa. Jos tupakointi pysyy tuolla asteella niin se varmaan on ihan kohtalaisen ok, ei varmasti hyväksi, mutta kuitenkin se kuuluu ikään kuin rituaalina siihen hetkeen.
Sitten taas meille täysiverisille tupakoijille se on vaan tapa, ongelma & jatkuva riesa, josta ei olla erossa koskaan. Meille ei tule kuuloonkaan, jos kerran pääsemme eroon, että maistelisimme silloin tällöin olusilla. Tai ei ainakaan minulle. Ongelma palaa, dominoivana.
Joo jotenkin itsellä tulee semmoinen huono tapa että pakko päästä terassille heittään läppää tupakoitsijoiden kanssa ja samalla mukava polttaa mukana. Sitten saa pari päivää yskiä. Joskus tästä mainitsin työpaikka lääkärille niin anto suurinpiirtein ymmärtää että satunnainen poltto on vakavampaa kuin vakituinen. Tiedä sitten mikä on totuus, mutta tuskin ainakaan mitää terveellistä on. Parempi olis päästä tästäkin tavasta eroon.
Itse poltin aikanaan n. puoli askia päivässä vuosikausia, kunnes aloin ihan tosissaan urheilemaan ja lopetin luonnollisesti tupakinpoltonkin. Kuitenkin aina kun juotuu (yleensä loukkaantumisten takia) joksikin aikaa telakalle urheilusta, niin on varsinkin kaljapäissään tullut polteltua pikkusikareita. Joskus kun on oikeen pitkä tauko, saatan pari sikaria polttaa päivässä selvinpäinkin. Kuitenkin kun taas pääsee urheilemaan loppuu polttelu kaljapäissään ja selvinpäin kuin seinään, eikä tee oikeestaan mielikään kun treenaa silleen tavoitteellisesti. Pitää varmaan ens kesälle keksiä joku urheilullinen tavoite, kun on tässä tullut jo pari kuukautta poltettua päivittäin sikareita. 
Tästä löytyy uusimpien tutkimuksien mukaan jopa jotain näyttöä. Eli elimistöllä menee tietty aika toipua tupakoinnista ja toipuminen on elimistölle raskasta. Silloin, kun tupakointi on jatkuvaa elimistö ainoastaan tottuu, mutta ei toivu ja se, mitä elimistö ei ymmärrä ongelmaksi siitä sen ei tarvikaan toipua.
Satunnaistupakoijilla elimistö reagoi tupakointiin vahvasti ja kun tupakointi on satunnaista niin varsinaista tottumista ei tapahdu ollenkaan. Tällöin se on elimistölle raskasta, kun sen pitää jatkuvasti toipua uudestaan tupakoinnista ja kun se sen tekee alkaakin uusi satunnaispolton kierros. Näin olen siis itse ymmärtänyt - siksi olisikin tärkeää, että jos “lakkoilee” lakkoilee sitten ainakin niin kauan, että elimistö ehtii täysin toipua - joka tosin kestää pitkäaikaispolttajilla vuosia.
1 tykkäys
Ja mää kun olen sua täällä niin kauan katsonut ylöspäin… 
1 tykkäys
Jaloviina on vaelluksilla hyvä juoma. Muovipullo on kevyt ja niitä sujahtaa rinkkaan helposti kolmekin pulloa. Jos minä ylipäätään väkevää juon, niin jaloviina on ainoa oikea. Mutta aina mieluiten olutta.
2 tykkäystä
Jaloviina ei ole hyvä juoma, varsinkaan pullona ja eräoloissa. En voi suositella kellekkään. Mikä muuten tilanne ketjun aiheen suhteen?
1 tykkäys
Lakko on pitänyt.
9 tykkäystä
Kuin myös, toistaiseksi.
6 tykkäystä
Nimimerkillä “kerran pyörin viikon ympäri tuntureita”?
@Oijennus jos pystyy käymään baarissa ilman, että sortuu käymään köröllä niin on voitolla. 
3 tykkäystä
Pekuulia se olla pitää.