Ainoa paikka saada kunnolla lisää liksaa on se vaihdon hetki. Mitään tinkimistå ei siinä kohtaa kannat kuunnella. Jos jotain lupaillaan, niin se pitää olla aikataulutettu ja paperilla. Muuten jää saamatta
Mahdoton kysymys vastattavaksi. Oletan, että kyseessä ei ole tes-pohjainen palkkaus, koska kyselet.
- Ainoa mistä saat osviittaa palkkapyyntöön on verotyyppi, Soita verotyypille ja kysy jonkun tulevan mahdollisen kollegan ansiotulot viime verokaudelta. Tähän tarvitset nimen, paikkakunnan, ja tyypin oletetun iän. Mutta, verotyyppi ilmoittaa ansiotulot vähennysten jälkeen. Eli ne jäävät sinun pohdittaviksi. Onko matkavähennyksiä etc.
- Sisään sopivalla palkalla ja joka vuosi keharissa osoitat perustellusti Excel kainalossa, että miksi sinuun kannattaa panostaa xx euroa enemmän. Toki, tämä vaatii niitä näyttöjä, ja kykyä osoittaa ne.
Eli - mahdoton kysymys vastattavaksi. Jokaisen pelurin sopimusneuvottelut ovat oma maailmansa.
Olen pahoillani, mutta olen eri mieltä. Kyllä työsuhteessa olevalla on mahdollisuus vaikuttaa palkkaansa ilman työpaikan vaihdosta. Vaatii näyttöä, kykyä perustella asemansa, ja hyvin hoidetut henkilösuhteet organisaation sisällä.
Mä oon hyvin pitkälle @SammyO :n kanssa tässä palkka-asiassa samoilla linjoilla.
Toki on olemassa firmoja, missä palkka ei nouse tai sitä ei nosteta ilman erillistä pyyntöä/ keskustelua. Tai sitten keskustelun jälkeenkään. Kuitenkin työntekijän oman edun mukaista olisi myös aidosti miettiä (vaikka sillä excel- jumpalla tms.) hyvin argumentein se aito lisäarvo, mihin palkannousu perustuu.
Se, että on ollut työssä x aikaa tai tekee hommansa, mistä palkka maksetaankin ei vielä usein kerro mitään. Jos siis työntekijä pystyy itse todentantamaan ja havainnollistamaan tehokkuutensa vaikkapa kollegoihin nöhden, niin tällöin palkan nousu onkin eri juttu. Joskus se on firman edun mukaista myös perustaa palkan nosto tuloksiin ja tehdä palkkaluokkien kriteereistä avoimet, koska tällöin se kannustaa myös työntekijöitä ohjaamaan omaa toimintaa kohti niitä.
Jos taas suhtautuu töihin niin, että tekee minimin jne. niin tällöin voi olla vaikempaa sitä plalkan nousua perustella.
Helppoja asioita nämä meidän kulttuurissa ei ole keskustella. Ei aina esihenkilöille eikä liioin työntekijöillekään. Ja firman taloudilliset raamit yms. saattaa rajoittaa nostoa, vaikka sellainen halttaisiinkin antaa.
Tsemppiä kaikille palkkakeskusteluihin. Joskus on ihan virkistävää itsekin miettiä sitä omaa aitoa panosta ja arvoa työntekijänä: onko se enemmän tunne vai pystyykö oman arvonsa jotenkin esim. juuri numeroin todentamaan
Itse olen sen verran onnekas että olen ammatissa jossa on tekijöistä pulaa. Olenkin haastatteluissa kääntänyt palkkakysymyksen päälaelleen. Kun lopuksi on kysytty palkkatoivetta olen kysynyt mikä summa heidän mielestä vastaisi osaamistani. Jos summa on enemmän kun odotin, olen valmis kättelemään sillä. Jos summa on hieman alakanttiin, kerron alarajani ja jatkan neuvottelua. Jos summa on reilummin alakanttiin, kiitän ajasta. Olen kokenut varsin toimivaksi tekniikaksi mutta vaatii toki työntekijän markkinat.
Mielestäni hyvä käytäntö, mutta kun ei käy että joku toinen saa enemmän.
Tällä periaatteella kaikki bonukset syrjii niitä jotka ei niitä saa
Ymmärrän tuon huolen tällä perusteella:
Yhtiön nimettömänä pysyttelevät entiset työntekijät kertovat IS:lle, että sairastamattomuuden kulttuuri on ajanut työntekijöitä nostureihin jopa vatsataudissa bonusten toivossa.
Mutta onhan tuo syrjintäkysymys kieltämättä hieman outo.
Tosta kun kattoo noita bonuksia niin pääosinhan nuo kannustaa terveelliseen elämään.
Bonushan on kuitenkin palkanlisä jos sitä ei saa niin ei työntekijältä mitään oteta pois.
Tässä taas saikuttajat ollu kateellisia työkavereilleen ja kohuhan siitä saatiin aikaan.
Täytyy muuttaa maksuperuste niin että palkitaan tehdyistä työpäivistä/ vuosi
Toisaalta, kaikki muut bonukset näyttäisi olevan asioita joihin voit itse vaikuttaa (ainakin teoriassa), sairasteluun et. Se ajatus siinä lienee taustalla.
Niin no ei siinäkään nallekarkit tasan mee että toiset joutuu tekeen sen yhden kaverin hommat . Kun tämä makaa kotona jos vähän selkää kolottaa, saaden siitä täyden korvauksen.
Vai saako ne ottaa saikkupäivät rahana, jotka ei saikuta?
No ei näköjään saa
Ihmisillähän on kyllä ihan oikeitakin vaivoja.
Enkä minä nyt siis sitä sano että tuo olisi mun mielestä syrjivää, yritän vaan nähdä mistä se oletettu mielipaha juontaa juurensa. Lakipykälätkään ei ole mulle tuttuja, mutta eiköhän niitä tutki sitten ihmiset jotka niistä jotain ymmärtävät. Ongelmallista tuosta tekee lähinnä se, minkä ensimmäisessä kommentissani mainitsinkin, eli se että tekevätkö ihmiset bonuksen toivossa kipeänä töitä.
Eipä tuo PekkaNiskan juttu nyt mikään uusi ole, koska entisessä työpaikassani oli sama homma yhtenä vuonna, että tuotantopalkkio perustui sairauspoissaolojen määrään. Taisi siitä jotain äläkkää silloin talon sisällä tulla joten se taisi jäädä siihen yhteen ainoaan kertaan. Henk. kohtaisesti tuo kyseinen järjestelmä on mielestäni reilu.
Oletko sitä mieltä että jos tulet sairaana töihin olet oikeutettu bonukseen, mutta ne jotka olet tartuttanut eivät bonusta ansaitse?
Itse olen kyllä aina kannattanut sellaisia tuotantopalkkio malleja jotka palkitsevat ihmiset jostain oikeasta. Esimerkiksi tuottavuuden nousu, parantunut laatu& toimitusvarmuus…
Olen nähnyt myös sen kun tullaan pirun kipeänä duuniin ja tartutetaan iso joukko ihmisiä. Tässä casessa muistaakseni melkein 40 sairastui loppujen lopuksi. Pari taisi olla teholla keuhkokuumeenkin takia.
Pomo oli ihan pikkusen vihainen ja sanoi palaverissa että kun täällä ei ole kellään lääkärin papereita ei tarvitse naamaansa näyttää kipeänä täällä vaan menee aamulla suoraan lääkäriin.
En, sairaana ei tulla töihin ja sillon ei saada bonusta.
Eikä terveenä saikuteta.
Aika paljon keskustelua aiheesta sairauspoissaolot ja mahdollinen viidensadan euron vuosibonus. Bruttona…
Kateus, tuo perisuomalainen kansantauti
Eihän tässä muusta ole kyse.
Jutusta lyhyt lainaus, boldaukset omat:
HENKILÖNOSTIMIA, nostureita ja trukkeja vuokraava yritys Pekkaniska palkitsee työntekijöitään mittavalla rahallisella korvauksella siitä, että nämä eivät ole koskaan sairaana.
Yhtiö on jo aiemmin ollut julkisuudessa työntekijöiden palkitsemiskäytännöistä. Yhtiö maksaa työntekijöillensä muun muassa tupakoinnin lopettamisesta, urheilemisesta tai toimitusjohtajan voittamisesta leuanvedossa.
Kaikkia tietysti kiinnostaa nyt, että mikä on toimitusjohtajan leuanvetotulos. Rahallisesti palkintosummat ovat kuitenkin sen verran pieniä, että onko noilla nyt juuri aitoa merkitystä.
Esimerkiksi toimitusjohtajan voittamisesta leuanvedossa saa 170 euroa bruttona, josta käteen jää ehkä puolet. Jyvitetään summa vielä koko vuodelle, niin se tekee jonkun 7 euroa kuussa nettona.
Tulosta en tiedä nykyisellä toimitus johtajalla. Mutta edesmennyttä Janne Niskaa ei voittanut kukaan työntekijä leuanvedossa. Ja yrittäjiä oli kyllä.
Eikä näköjään Janne Niskan seuraajaa Antti Kemppiäkään ole ainakaan heti voitettu, jos oheiseen lehtiartikkeliin on luottaminen. Kaipa tuolla tempulla jo olis lehtiin päässyt.
Näistä Niska-yhtiöistä tulee itselle mieleen kuvaruudussakin näytetyt pakkasessa ylävartalot paljaina höyryten lenkkeilevät nosturimiehet. Tietynlaista imagoa sekin yritykselle luo. Sitten olikin aikamoinen yllätys, kun tuollaisen firman johtohenkilö menehtyy noin vaan 38-vuotiaana. En ainakaan itse ollut heti uskoa todeksi.