Nopeusrajoitukset ja ylinopeusvalvonta


#123

Tuo 350 000 sakkoa á 300 € tuo tulovirtaa noin 100 miljoonaa, miinus kulut.

Taitaapi olla vielä runsaasti matkaa kustannusten kattamiseen, kun yksi kuolemaan johtanut onnettomuus maksaa reilut 2 miljoonaa euroa valtiolle. (lähde alla)

Minusta on oikeudenmukaista se, että näitä kustannuksia maksaa minun sijastani ne, jotka kaahailevat. Lisäksi pitäisi vielä saada rattipäihtyneet enemmän maksumiehiksi.


#124

On monia muitakin kulunkeja, jotka olisi oikeudenmukaista maksattaa niillä, jotka ne aiheuttavat. Niiden luetteleminen tässä olisi kuitenkin todnäk sääntöjen vastaista joten jätetään itse kunkin mietittäväksi.


#125

Ei maksa. Yksi kuolema ei maksa muutamaa tonnia enempää yhteiskunnalle. Valtio laskee spekuloiden menettävänsä tulevaisuuden verotuloja ja bruttokansantuotetta. Itse en suostu hyväksymään tuollaista laskutapaa, koska ihmiset eivät ole valtion omistuksessa.

Olen pyrkinyt tässä ketjussa jo aiemmin tuomaan esiin sen tosiasian, ettei ylinopeus ole merkittävä tekijä onnettomuuksissa. Joten logiikkasi mukaan ylinopeussakkoja ei tulisi kirjoittaa.

Minä haluan turvallisen ja sujuvan liikenteen. Valtio pyrkii vain saamaan rahaa pohjattomaan kassaansa, välittämättä liikenneturvallisuudesta.


#126

Kyllähän tässä liikenteen sujuvuus tai todellinen turvallisuus on aikalailla sivuroolissa. Autoilija ja liikenne, siinä oiva lypsylehmä rahastamiseen. Sitä rahaa sais sitten kyllä runsaasti käyttää teiden kunnossapitoonkin. Alkavat olla aika vaarallisessa kunnossa. Ajaminen välillä yhtä kuoppapujottelua.

Jotain semmoista pelimäistä filosofiaa tässä alkaa kuitenkin olla, vastapuoli juonii ja rakentaa ovelia ansoja, me autoilijat taas yritämme parhaamme mukaan selviytyä niistä. Valppautta ja muistamista tarvitaan. Mitähän olis parempi autoilijan vahdata, peltipoliiseja ja valvonta-autoja, nopeusmittaria ( onko siinä nyt 38 vai 42 km/h) vai lapsia liikenteessä.


#127

Minun on todella vaikeaa ymmärtää teidän ongelmaa nopeusrajoitusten noudattamisesta. Vähänkin yhtenäisimmillä pätkillä napsautan vakionopeudensäätimen päälle, ja kaikki huolet ylinopeuksista ovat ohitse. Ettei kyseessä siltikin olisi vain asenne senkään liikennemerkin noudattamisesta?

Paljon enemmän minua ainakin Tampereella risoo se, kun töikseni pyörin kaikissa kaupunginosissa, pienimmillä kaduilla, niin olen usein ihan pihalla siitä, onko tällä asuntoalueella 30 vai 40 rajoitus, tai kokoojakadulla 40 vai 50. En yksinkertaisesti muista mitä jokin aluenopeusrajoitusmerkki sanoi kauan aikaa sitten. Toivoisin tähän vaikka jotain pienempiä merkkejä tiuhempaan tai värikoodeja muihin liikennemerkkitolppiin. Ongelman ydin kun taitaa olla siinä, että jonkin asetuksen mukaan ei saa olla samassa tolpassa kahta ihan eri liikennemerkkiä, ja tolppia ei kannata liikaa pystyttää. Rumiakin ovat.


#128

Aivan varmasti maksaa enemmän. Johan nyt yhden kansalaisten peruskouluttaminen ja jatkokoulutukset ovat satojen tuhansien hintaista, niin kyllä se vain kirpaisee nimen omaan yhteiskunnan taloutta menettää nuori aikuinen, lähti hän sitten ulkomaille tai hautuumaalle.


#129

Isommilla teillä ei ongelmia yleensä ole. Esim. vt. 12 Lahteen päin. Käytän suuren osan matkasta vakkaria. Joskus sen käyttö “tylsistyttää” ja otan kaasujalan käyttöön. En nyt ihan konemaisesti tee niin tai näin. Jos ei yhtään “aja”, on parempi siirtyä junan tai bussin käyttäjäksi. Hesaan päin vielä enemmän vakkarilla. Se on tosi helppoa. 120/125 lasiin ja antaa mennä. Tietysti keli yms. huomioiden.

Mutta noi 30/40, 50/60 jne. on ne ongelmallisimmat. Kai mä seuraavaan autoon hommaan semmoisen liikennemerkkien tunnistusapparaatin. En mä pahuttaani tai asenteen puutteesta mokaa. Tosin en kyllä mokaa. Vuosikymmenet ratissa, eikä yhtään sakkoa. Tarkka poika. :wink: Mutta periaatteessa ei tarvis kuin hetken herpaantumisen… Kyllä noi 80/100 rajoitukset joskus muuttuu kavalasti. Ei se peruste aina niin selvä ole.


#130

Onko se niin ■■■■■ vaikeaa noudattaa nopeusrajoituksia. Oman elämänsä Räikköiset ja Rosbergin mussuttaa mielipahaansa. Asenne kertoo siitä, miten muihinkin yhteiskunnan sääntöihin suhtautuu.


(Jan) #132

Sitten kun olis varaa moiseen automatiikkaan, niin varmaan huolet helpottais. Siihen asti joutuu tihrustaan mittarin viivoja ja manuaalisesti painella ja nostella poljinta.


#134

Eihän se cruise mitään auta, tai pikemminkin lisää sakkoriskiä. Kameroitahan edeltää lähes aina nopeusrajoituksen aleneminen, joskus kaksikin.

Tosi vaikea ymmärtää näitä ”kaaharit kuriin” -kommentteja. Itse olen saanut reilussa 20 vuodessa 4kpl sakkoja. Yksikään näistä tilanteista ei ollut kaahaileva tai liikennettä vaarantava.


#136

Ei kannata alkaa yleistään kaahareiksi meitä jotka kritisoi tätä Suomen nykyisen mallista nopeusvalvontaa. Itse en ole kymmenien vuosien (15-30tkm/v) ajokokemuksella saanut ensimmäistäkään sakkoa. Ärsyttää vaan tuo tapa käyttää nopeusvalvontaa valtion kassan korjaamiseen, eikä oikeasti turvallisuuden parantamiseen. Kannattaa lukea ajatuksella esimerkiksi tuo päivän byrokraatti muutama viesti ylempää eikä alkaa syyllistämään järjellä ajattelevia ihmisiä. Nimenomaan normaaleja ihmisiä kytätään, joilla saattaa vaarattomassa paikassa vahingossa vauhti nousta vähän yli, millä ei ole mitään tekemistä turvallisuuden kanssa.


#137

Ei se vakionopeussäädin nyt ongelmaa ratkaise. Se kun kuitenkin vaatii ajajalta pienen aloitteellisuuden. On/off. :wink: Ja siellä missä sitä on helpoin käyttää, esim. tossa kolmosbaanalla, niin eipä siellä taas juuri nopeuksia valvota. Mutta tämähän on se pelin henki!

Jonkun vakio 30:n tai 40:n ajelu vakkarilla on ainakin itselläni sikäli kypsää, että kun mulla on se automaattilaatikko. Turhan pienillä kierroksilla menee. Pikkuisen parantaa tilannetta, jos ajais S- eli Sport-valinnalla. Manuaalisena en laatikkoa suostu käyttämään kuin hätätilanteessa.

Nykyäänhän vakkari löytyy melkein joka autosta. Tarvikeosanakin varmaan löytyy, mutta eipä nyt kummoista autoa tarvitse ostaa kun vakkarin saa. Ei tosiaan ole mitään ylellisyyttä enää. Sopeutuva vakkari on eri juttu. Vissiin kirveskaari sitten ajelee jollain vanhalla Rolls-Roycella. :wink: Ehkä niissä ei aina löydy tommosta härpäkettä. Mutta on kyllä ehdoton ja hyödyllinen kapistus. Paljon on eteenpäin menty, kun ajattelee ekaa autoani Fiat 127:aa. Oli siinäkin lukittava käsikaasu. Pohjanmaalla se kävi ihan vakkarista, mutta ei juuri muualla. :wink:


(Jan) #138

Ihan on Ford Focus tältä vuosituhannelta. Ilmeisesti sitten täällä on niin hyvät tilipussit ja autot sen myötä, ettei ymmärretä, että joku joutuu ajelemaan niillä vehkeillä, jossa ei ole hienoja laitteita. :roll_eyes:


Autot
#139

Ei tässä ole kukaan mielestäni vaatinut oikeutta kaahata päättömästi. Ainoastaan kritisoinut nykyistä sakottamiskulttuuria.

Siinä @KPH on oikeassa, että se kertoo asenteista ja suhtautumisesta yhteiskuntaan. Minun asenteeni ja vakaumukseni on vahvasti sen kannalla, että jonkin asian kieltämiselle ja sakottamiselle pitää olla perusteet. Olen mm. ketjun viestissä numero 91 pyrkinyt esittämään perusteluja sille, että nykyinen kameratolppiin tukeva liikennevalvonta on itseasiassa liikenneturvallisuutta heikentävä tekijä, koska se tarkoittaa samalla poliisin tienpäällä tehtävän valvonnan heikkenemistä. Kuitenkin se yli 90% riskitekijöistä voidaan tavata vain poliisin ihmisvoimin tehtävällä valvonnalla. Se on valvontaa, joka lisää kiinnijäämisriskiä rattijuoppojen ja narkkareiden ja säännöistä piittaamattomien ihmisten keskuudessa. Siis niiden, jotka ovat TODELLISIA riskitekijöitä liikenteessä.

Minun asenne valtiota kohtaan, joka pyrkii sakottamaan turvallisuuden perusteella ihmisiä, vain täyttääkseen valtion kassaa on surkea. Minun asenteeni virkamiestä, kuten Dennis Pastersteiniä kohtaan, joka poliisin arvovallalla valehtelee ja tuo julkisuuteen valikoituja ja tarkoitushakuisesti vajaita tilastoja liikenneturvallisuudesta on surkea.

Jos se tekee minusta pahaa oloani mussuttavan oman elämäni Kimi Räikkösen, sinä olet silloin sokeasti auktoriteettiin uskovan lampaan.
,

Mielestäni et voi laskea mukaan valtion itselleen ottamia tehtäviä ja niistä koituvia kuluja. Koulun seinät ja hallinto on joka tapauksessa olemassa, oli yksitäinen liikenneonnettomuuden uhri ollut olemassa ensinkään. Joten et voi laskea alakoulun käynnistä muuta kuin korkeintaan kouluruokailun ja muutaman kynän ja vihkon osuuden. Tässäkin täytyy ottaa huomioon se, että koululaisen vanhemmat ovat jo maksaneet veronsa sekä sen, että koululaisen vanhemmat ovat tuottaneet itsessään enemmän bruttokansantuotetta, koska eivät ole joutuneet itse kouluttamaan lapsiaan.

Myöskään ulkomaille muuttavaa ei tule sakottaa tai verottaa.

Tässä on yksi hyvä esimerkki Suomen autoverotuksesta. Meillä on todella vanha autokanta ja kaikki auton turvallisuusvälineet ovat ankarasti verotettuja. Esimerkiksi tuhannen euron lisävarusteessa on toinen tuhat euroa veroa päällä. Eli suomalaisessa autokannassa on keskimäärin yli 10 vuotta sitten säästetty rahaa ja jätetty turvalaitetta ostamatta. Ollaan siinäkin mielessä esim. Ruotsia paljon jäljessä.


(🌴🎅©) #140

2 viestiä siirrettiin toiseen ketjuun: Autot


#141

Jos pönttöpoliisit ahdistaa ja ajatte massaan sulautuvalla autolla, niin edestä vaan rekisterikilpi pois.
Tuskin tulee sakot perille ilman kilpeä?


#142

Tosiaan liikenneonnettomuudessa kuollut aiheuttaa nykyisen laskentamallin mukaan 2 766 677 euron ja 40 sentin laskennalliset kustannukset. Mutta sulta menee nyt puurot ja vellit sekaisin. Liikenneonnettomuudesta kuolevaa ei tarvitse peruskouluttaa uudelleen joten siitä tulee nollan euron kuluerä, kun työikäinen kuolee. Kustannukset perustuvat ihan muihin asioihin ja asiasta uutisoivien tahojen moraalinen velvollisuus olisi selvittää, miten se on laskettu. Koko tutkimus löytyy netistä vähällä vaivalla.

Tuossa käydään läpi kohta kohdalta, miten mikäkin kuluerä on laskettu. Silmäilin ne läpi taas, vaikka olin tehnyt niin jo aikanaan. Sivulla 51 (PDF:n sivu 60) on taulukko. Kuolleen kustannukset syntyvät näin:

Kuluerä Euroa
Pelastustoimet ja ensihoito 3 395,40
Sairaanhoito 3 284,00
Hätäkeskus 35,00
Poliisi 478,00
Onnettomuustutkinta 4 570,00
Oikeuslaitos 1 376,00
Ajoneuvovauriot 6 195,00
Muu korvattu omaisuus 109,00
Vakuutusten hallinnointi 335,00
Välisumma 19 777,40
Työpanoksen menetys 141 170,00
Välisumma 160 947,40
Aineellinen ja aineeton hyvinvointi 2 605 730,00
Kokonaiskustannus 2 766 677,40

Suorat kustannukset yhteiskunnalle on siis vajaan 20 000 euroa. Niiden laskentaperusteista voisi jotain vääntää, muttei jaksa. Merkittävämpi osa on “työpanoksen menetys”, joka on reilun 140 000 euroa. Niistä voi lukea sivulta 39 (PDF:n sivulta 48). Kuten @Riisipussi mainitsi, se perustuu spekulointiin brottokansantuotteella.

Koska loukkaantuneiden ja kuolleiden sosioekonomisten ominaisuuksien huomioon ottaminen olisi haasteellista, oletetaan yksinkertaistuksen vuoksi kaikkien loukkaantuneiden ja kuolleiden osallistuvan talousjärjestelmään keskimääräisen työpanoksen arvoisesti tosiasiallisesta asemasta riippumatta. Siten seuraamusten arvo voidaan määrittää lyhyille/pitkille ja tilapäisille/pysyville menetyksille helpommin keskimääräisoletuksin.

Kansantalouden menetyksiä voidaan tarkastella laskennallisesti nettotuotantona per capita; yksilön bruttotuotantoarvosta vähennetään oman kulutuksen osuus (kulutus per capita). Nettotuotantoarvoon sisältyy siten tavallaan vain työnantajien palveluksessa synnytetty arvonlisäys. Koska tässä työssä yksilön hyvinvoinnin muutokset arvotetaan yhdessä yksilön aineelliselle ja aineettomalle hyvinvoinnille, arvotetaan kansantaloudelliset menetykset laskennallisena nettotuotantoarvona.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 Suomen bruttokansantuote oli 37 819 euroa henkeä kohti (markkinahintaan). Kulutusmenot olivat puolestaan 30 389 euroa henkeä kohti. Näin ollen yksilön laskennallinen nettotuotantoarvo (mainittujen lukujen erotus) oli 7 430 euroa henkeä kohti.

Keskimäärin menetetään 19 työvuotta ja 19 * 7430 on tuo mainittu 141 170 euroa. Hatarasti perusteltu juttu on. Harva meistä on korvaamaton. Jokaisen duuniin on tulossa joku muu tekemään se vähintään yhtä hyvin. Kenenkään menetys ei tuota 7 430 euron lovea kansantalouteen 19 vuotta hautajaisten jälkeen. Paitsi ehkä yrittäjän, jos yritys lakkaa olemasta. Keskimäärin menetetään tutkimuksen mukaan myös 16 eläkkeellä vietettyä vuotta, mutta ne sivuutetaan tyystin… :confused: Saa toki oikaista, mikäli erehdyn. Tuntuu jopa liian uskomattomalta logiikka-aukolta ollakseen totta.

Mutta kaiken pihvi on “aineellinen ja aineeton hyvinvointi”. Siitä halusin kirjoittaa ennen kaikkea, koska siitä muodostuu 94 prosenttia liikennekuoleman kustannuksista. Siirtykää sivulle 42 (PDF:n sivu 51) ja lukekaa itse. Ilmeisesti se jotenkin perustuu kyselytutkimuksiin, paljonko ihmiset keskimäärin ovat valmiita maksamaan kuoleman ehkäisemisestä. Mutta onko se yhteiskunnallinen kustannus? Minusta ei todellakaan ole. Koko momentti haiskahtaa ikävästi hihavakiolta, jolla saadaan haluttu tulos.


#143

Älkää ny hemmetti missään tapauksessa kualko nuarena. Tää maa menee vararikkoon. Ainakaan mä en ala, jollette jokainen tee duunia vähintään 70-vuotiaaks jne. :wink:


#144

Poliisin liikenneturvallisuuskeskus ilmoittaa julkisuudessa, että sen tavoitteena on käsitellä vuositasolla 600 000 tapausta. Twitterissä ei kerrota, että samaisella keskuksella on nimenomaan sakkotavoite. Pastersteinin mukaan Helsingin Malmilla sijaitsevan yksikön pitää löytää vuositasolla tietty kappalemäärä sakkoja ja niille maksajat. Kysyttäessä, että lähteekö tuo sakkomäärä autoilijoille joka tapauksessa, riippumatta siitä, millaista vauhtia ihmiset ajavat, vastaus on myöntävä. Eli vaikka kaikki nykyään sakot saavat ajaisivat ylinopeutta vain 1 km/h, ei määrättävien sakkojen absoluuttinen määrä tai niistä kerättävä sakkosumma muuttuisi mihinkään.

Ei hyvä ei. Liikenneturvallisuuskorttia vedetään kameratolpista puhuttaessa esille, mutta parempi ja kuvaavampi nimi tälle on liikennetulokortti. En kannata.


(「LIVE IS LIFE」) #145

Poliisin tarkoitus on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Nyt se tekee itsensä tarpeelliseksi.